Nonni, nyt on opittu sitten juoksemisestakin:
viime yönä siili tuli seisoskelemaan kaapin alaosaan ja otus näytti siltä kuin se haluaisi ulos. Avasin ovet ja laitoin rampin jotta se pääsisi pois. Seuraavassa hetkessä ujo siilipoika alkoi vinhaa vauhtia juosta ympäriinsä, ei pelännyt edes jalkojani jotka pidin maassa istuessani sängyllä. Aivan uskomaton "teputeputeputepu" -ääni siilistä lähti. Annoin sen sitten juosta koko yön kun nukuin, aamulla ei ollut valveilla vaan kiltisti nukkumassa mökissään ja ruokakuppi oli tyhjä. Vain yksi pala sirkkaa ja puolet silkkitoukkaa olivat jäljellä. (silkkitoukkiin se ei ole edes koskenut)
Siili on kyllä ehdottomasti omassa elementissään lattialla, täytynee päästää se useammin jaloittelemaan. Uskalsi tutkia jopa hurjia paikkoja, kuten ovensuuta.

Ja kaapissa se oli käynyt toiseksi ylimän kerroksen putkessa ja raahannut sinne pätkän wc-paperirullaa ja palan talouspaperia. <3 Alkaa kotiutua.
