Suomen Siiliyhdistys

Kirjoittaja **Kaisa** » 27 Loka 2004, 19:32

Minulla oli kyllä kans kuvitelma, että sirkat olisivat vähärasvaisempia kuin muut hyönteiset... olisko siinä sitten proteiineja enemmän tai jotenkin muuten ravintoarvoltaan "parempi" kuin muut.

Kirjoittaja **Kaisa** » 27 Loka 2004, 20:04

Tässä linkki, kaivoin vanhasta ketjusta "jauhomadoista" , sivuille jossa on hyönteisten ravintoarvoja. <a href="http://www.reptilefood.com/reptilefood/default.asp " target="_new">http://www.reptilefood.com/reptilefood/default.asp </a> Lyhyesti: - Sirkat - rasvaa 6 % proteiineja 17 % - jauhikset - rasvaa 14 % proteiineja 20 % - jättikset - rasvaa 17 % proteiineja 19 % (jos oikein tulkitsen tämän Zophopas wormin olevan jättis)

Kirjoittaja **demismom** » 27 Loka 2004, 20:34

Tässä toinenkin linkki, jossa ravintoarvot näyttävät vähän eroavan tuosta edellisestä. Oleellinen käy kuitenkin selväksi, eli sirkat ovat reilusti vähärasvaisempia kuin matoset. Niin ja tietenkin ruokaeläinten ravintoarvoihin vaikuttaa se, mitä ne itse saavat ravinnokseen. <a href="http://www.angelfire.com/tx/facehugger/insect.html" target="_new">http://www.angelfire.com/tx/facehugger/insect.html</a>

Kirjoittaja **Kikke** » 27 Loka 2004, 20:45

Minulla taas on ihan eri tiedot tuosta jättiksestä.. Hienoa, että olette löytäneet lisätietoa! Minäkin saan taas vertailua muihinkin ötököihin kuin vain jättiksiin. Paitsi että. Miten ainakin tuossa yhdessä taulukossa jättis on tavallista rasvaisempi? Yleisesti ottaen sen pitäisi olla rasvattomampi. Ei kun se on molemmissa rasvaisempi! Minulla on monestakin otuksesta ihan täysin eri tietoja. Täytyypä ruveta tutkimaan ihan kunnolla.

Kirjoittaja **Kaisa** » 27 Loka 2004, 21:00

Minuakin tuo retilefoodin jättiksen rasvaisuus kummastutti. Tosin en ole ollenkaan varma, että tuo Zophopas worm on jättis. Nimellä wax worm = vahamato, oleva tuokka ei ole ollenkaan niin rasvainen kuin mitä vahakoisa on, nimen perusteella sanoisin wax wormin olevan vahakoisa vaan eiopä taida olla. Suurella kritiikillä noihin ravintoarvotaulukoihin saa kyllä suhtautua ja kannattaa tutkia useamman lähteen taulukoita.

Kirjoittaja **Kikke** » 27 Loka 2004, 21:17

No todellakin. Minulla on nyt sitten neljä taulukkoa tulostettuna ja piiperrystä muutama sivullinen mitä olen kerännyt sieltä täältä. Kaksi taulukkoa ovat lähes tulkoon samanlaiset (nuo kaksi yllä olevaa) ja kaksi minulla olevaa taas ovat lähes samanlaisia keskenään. Toinen täällä minulla jo valmiina olevista on suomalainen. Uskon kyllä, että tuolla Zophopasilla tarkoitetaan jättijauhomatoa. Ja waxwormin pitäisi todella olla vahakoisa. Minäpä rupean hakemaan vielä lisää infoa. Minä en ole epäillytkään vanhojen taulokoitteni todenperäisyyttä, koska tiedot olivat niin yhtenevät, mutta nyt tilanne on ihan eri. Tosiaan, tuo ruokinta vaikuttaa ravintoeläinten arvoihin, mutta että näin huimasti..?

Kirjoittaja **Taina** » 28 Loka 2004, 10:50

Hienoa , että asia saa "tutkijoiiden" mielenkiinnon hereille =) Onko sitten niin , että tavallisissa jauhomadoissa on vähemmän rasvaa , kuin jättiksissä ? Ja miksi , kun ovat samaa rotua. Kuitenkin proteiinin määrä on melkein sama , taas ihmetyttää tämä matosten maukas liha.

Kirjoittaja **Kikke** » 28 Loka 2004, 12:44

Minä en osaa tällä hetkellä vastata kysymykseen, koska olen itsekin ihan täysin kuutamolla asian suhteen

Mutta koska minulle ei ole tarkkoja arvoja jättiksestä, vain mainintoja muutamaan kertaan ja vielä ilman lähteitä, uskotaan nyt noita. Tosin kaikki matelijaharrastajatkin ovat lähes poikkeuksetta olleet sitä mieltä, että jättis on rasvattomampi (keiden kanssa olen asiasta keskustellut), mutta sen kitiinikuori on paksumpi kuin tavallisella, sen takia sitä ei mahdottomasti kannata esim. matelijoille syöttää. Siilille en usko moisella kuorella olevan mitään väliä, "hitusen" eri tavalla kun nämä otuksetkin toimivat. Tuo asia minulla on jäänyt selvittämättä, että miksi ne ovat iso ja pieni jauhomato ja ovatko ne todellisuudessa jotain sukua keskenään. Ovat kyllä melko varmasti, mutta kuinka läheistä. Niiden kasvatuskin poikkeaa kuitenkin jonkin verran toisistaan. Toinen on Zoophobas morio ja toinen Tenebrio molitor. Minulla rupesi niin kiinnostamaan nämä jutut, että rupean tutkiskelemaan samantien ja käännyn tuon jauhisasian suhteen samantien taas herppiharrastajien puoleen

Oops, meinasi tulla väärää tietoa. Seuraavat pätkät on lainattu seuraavan yhdistyksen tiedoista: Long Island Herpetological Society. WAXWORMS (Galleria mellonella) - not a worm, but the larvae of the bee moth. These larvae are white, soft-bodied grub-like critters. They sometimes gain a bad reputation for being too fatty. However, this is offset by the moisture content they can add to your animal's diet. I would never feed the waxworm as a steady diet to my animals, but certainly would incorporate them into a well rounded nutritionally sound diet. MEALWORMS (Tenebrio molitor). Mealworms are available in regular mealworm and the larger KING /or/ Giant mealworms. SUPERWORM (Zophobus morio) - looks similar to the mealworm, but is the larvae of the South American wood beetle. They are preferred by many "herpers" over mealworms because of their high protein to chitin ratio. Should be part of a balanced diet, but never the whole diet. Eli, Zophobus ja jättijauhomato ovat tämän tekstin mukaan kaksi eri asiaa. Jättijauhomatoa kutsutaan Suomessa kuitenkin Zophobas morio nimellä. Yksi kirjain on siis eri. Onko kyse samasta vai eri lajista? Vai onko nyt kyseessä kirjoitusvirhe? Vai onko niin, kuten omalla tuliliskollamme, että sillä on kaksi tieteellistä nimeä? Jos on kyse jättijauhomadosta eikö sen tieteellisen nimen tulisi olla sama kuin jauhomadolla? Maahantuojat myyvät kuitenkin usein miten jättijauhomatoa Zophobas/Zophobus nimillä. Vai pitävätkö sivuston tiedot edes paikkaansa? Yhdellä sivulla taas sanotaan näin ( <a href="http://www.recorpinc.com/meal.html" target="_new">http://www.recorpinc.com/meal.html</a> ): Tenebrio Molitor, commonly known as Mealworms, are similar to superworms in that they are hard-bodied larvae, very inexpensive and follow the same pupate pattern. The only difference between the mealworm and superworm is in size. Ja samaan hengenvetoon mainitaan sen tieteellinen nimi, joka on, yllätys yllätys: Zophobus Morio. Eli ovatko nyt sekaisin superwormit, giant mealwormit sun muut..?

Kirjoittaja **Taina** » 28 Loka 2004, 15:50

Täytyy sanoa , että nyt on madot ja etanat menneet aivan sekaisin minun pikku nupissani , mutta mielenkiinnolla seuraan asiasta "uusia löytöjä" .

Kirjoittaja **Kikke** » 28 Loka 2004, 19:48

Nyt meni väärinpäin. Eli tavallisessa jauhiksessa on paksumpi kitiinikuori kuin jättiksissä. Mie olen jo ihan sekasin näissä

Sen verran selvisi, että jättikset eivät ole mitään sukua jauhomadoille. On kuitenkin olemassa isojakin jauhomatoja, mutta "meidän jättikset" ovat usein miten Zophobus/Zophobas morio nimisiä puukuoriaisia.

Kirjoittaja **Kaisa** » 28 Loka 2004, 20:02

Ihan suomeksi siis jauhomato = jauhopukin toukka-aste jättis = muistaaksen iso ruusukuoriaisen toukka-aste eli täysin eri ötököitä ovat, tuota jättiksen oikeata nimeä en muista ihan varmaksi.

Kirjoittaja **Kikke** » 28 Loka 2004, 22:14

Tämän hetken tilanne on tämä: jättijauhomato: 15 - 18 % rasvaa 19 - 25 (?) % proteiinia (tiedot vaihtelevat suuresti) jauhomato: 13 - 18% rasvaa 18 - 21% proteiinia sirkat: 5 - 10% rasvaa 16 - 25% proteiinia vahakoisa: 20 - 30% rasvaa 15 - 17% proteiinia silkkitoukat: 30%< proteiinia Pahoittelen aikaisempia vääriä tietojani ja yritän saada korjattua tiedot jossain vaiheessa myös kotisivuilleni. huom. Kyseessä on elävien eläinten ravintoarvot, säilöttäessä ne muuttuvat.

Kirjoittaja **Anneli** » 03 Marras 2004, 21:44

Sitä vaan tuli mieleen, että itselläni on matofarmi ja ensimmäiset torakat/koppakuoriaiset ovat jo tulleet enkä tiedä yhtään mitä niille pitäisi tehdä?

Kirjoittaja **Amanda** » 03 Marras 2004, 21:48

Laita omaan boxiin. Jos on jättiksien laita vähän kosteutta

Kirjoittaja **Kaisa** » 03 Marras 2004, 21:51

Pistä ne alienin näköiseksi koteloituneet madot omaan rasiaan, ne eivät tarvitse ruokaa ennenkuin muuttuvat kuoriaisiksi. Joten vähän jotain hiutaleita on hyvä olla myös niillä. Kuoriutuneet koppikset siirrät omaan astiaan, jossa on esim. 4-viljan hiutaleita, vaikkapa akvaariokalan hiutaleruokaa, tuoreruokaa päivittäin. Munakennon kappale kiipeilyyn/virikkeeksi. Kun koppiksia on riittävästi, ne lisääntyvät, siirrä sitten aikanaan pikku matoset isojen matojen kanssa samaan astiaan. Eli 3 astiaa: - madot, ruokaa ja vaikka tuo munakenno, myös tuoretta - koteloituneet, vähän jotain kuiva ruokaa - koppikset, ruokaa ja virikkeitä kuten madoille Siirto madoista koteloituneet omaansa, sieltä kuorituneet koppisten joukkoon, koppisastiasta madot omiensa luokse. Ajoittain on hyvä siilata astioista matojen uloste (hieno tummahko pöly) pois ja antaa uusi puhdas ja tuore hiutale ruoka.

Suomen Siiliyhdistys

Jauhomadoista ja sirkoista...