Ohjeita kasvattajaksi aikoville

[Kaisa]

Itselläni on tanskan tuonti siili, jonka vanhemmista ei ole tietoa, mutta kasvattaja on. En uskalla tuon sisäsiittoisuuden riskin vuoksi käyttää herraa sellaiselle naaralle joka itse on tanskan tuonti ja sen vanhemmista ei ole tietoa. Kysymysmerkkinä itselleni on vielä, mitenkä jos naaraan vanhemmat ovat tanskan tuonteja joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta naaraan omat vanhemmat ovat tiedossa. <br> <br>Vaihtoehtoja kuitenkin luulisi jo löytyvän meidänkin pienestä siilipopulaatiosta, eli mieluummin suhtaudun ylivarovaisesti kuin liian löyhästi tuohon sisäsiittoisuus riskiin.

[Aino]

Tämän vastauksen olen kuullut ennenkin. Siksi kysyinkin tuota sukupolvijuttua. Kaksi tuontia on kuitenkin eri asia kuin tuontien suomalaiset poikaset. <br> <br>Alpo on Tanskan tuontien poika. Enpä ole tullut kysyneeksi miten Alpon kasvattaja päätyi yhdistämään kaksi Tanskalaista.

[Kaisa]

Tämä on varmasti ongelmallinen juttu, eikä varmasti yhtä oikeata vastausta löydy. Mutta uskoisin, että ollaan ns. turvallisilla vesillä, jos esim. Alpon kumppani on tanskan tuonti itse, mutta ei ole samasta paikasta lähtöisin kun kumpikaan Alpon vanhemmista. Mikäli lähtöpaikka ei ole selvillä, tilanne onkin jo enemmän omaa harkintaa ja riskinottoa kysyvä tilanne. <br>Todennäköisesti ko. naaras ei ole kummankaan Alpon vanhempien täyssisarus, joten riskiä ei silloin olisi. Mutta jos se on sisarpuoli toiselle, niin onko se sitten liian läheinen? Varovaisesti uskallan esittään mielipiteenäni, että ei. Jos edes puolisisaruussuhde molempiin vanhempiin on olemassa, miettisin kaksi kertaa parin yhteen sopivuutta. <br> <br>Itse olen miettimässä mihin vedän Viltsulle sopivan tytön tanskalaisuus rajan. Mikäli tyttö itse on sukujuuriltaan tuntematon tanskalainen pidän sitä liian riskialttiina, mutta jos tytön toinen vanhemmista on tuntematon tanskalainen ja toisen vanhemman juuret tunnetaan niin se on mahdollisuuksien rajoissa. Molemmilla vanhemmilla tuntematon tanskalainen sukujuuri - riskialtis, varsinkin jos sama maahantuoja. Tanskalainen tyttö joka ei ole samalta kasvattajalta - pitäsi olla turvallinen. Vaihtoehtoja tuntuu riittävän. <br> <br>Tästäkin on varmasti toiveissa saada kasvattajien kommentteja tt-bileissä ja varmaankin yhdistykselläkin on toiveita asian suhteen. Taidanpa ottaa Pirjo Y:n kanssa asian puheeksi oikein juurta jaksain, hän kun on yhdistyksen kasvatusvastaava.

[Kaisa]

Alpon kohdalla tilanne on vielä albinismin kohdalla mielenkiintoinen. Albiniinoja varmasti kaivataan lisää ja kun niitä ei niin kovin montaa täällä ole. Olisiko aiheellista laskea tuota "riskirajaa" albiinojen määrän lisäämiseksi jos löytyy albiino tyttö, silloinhan poikaset olisivat varmasti albiinoja. Vai olisiko suotavaa kuitenkin pitää raja korkealla ja toivoa parasta, mikäli ns. turvallista albiino tyttöä ei löydy?

[Tarja T ja Siiri]

Itse en tietenkään alkaisi lähisukulaisilla teettämään poikasia keskenään. En kuitenkaan millään osaa kovin fanaattisesti suhtautua sellaisten siilien, joiden vanhemmista ei ole tietoa, risteyttämiseen. Lähisukulaisuuden mahdollisuus lienee tällaisissa tapauksissa kuitenkin häviävän pieni. Ei kai eläimissäkään lähisukulaisiksi lasketa muuta kuin omat vanhemmat ja sisarukset? Ja jos nyt vahingossa sattuisivat vaikka sisarpuolia olemaan keskenään, niin juuri lähisukulaisuudesta aiheutuvien ongelmien mahdollisuus lienee myös hyvin pieni. Ja kyllähän sitä elämässä ihan oikeastikin sattuu kaikenlaista ilman sen kummempia seuraamuksia...

[Sinikka]

Ainolle vastaisin. En mitenkään suosittele kahta albiinoa astutettavaksi keskenään. Albiinoväriin liittyy ainakin muilla eläimillä kuten esim. koirilla kuuroutta , sokeutta ym. sairauksia. Rotuesimerkkejä dalmatiankoira, bokseri, ranskis. Valkoinen värihän ei tavallaan ole vain väri, vaan se on pigmentin kokonaan puuttuminen. Onko tuota albiinoväriä Suomessa nyt alettu enemmän arvostaa, vielä vähän aikaa sitten kaikki halusivat "oikean siilin värisiä".

[Aino]

Tämä pohdinta alkoi siitä, että voisiko Alpo ja Iines tulevaisuudessa saada poikasia. Eli Alpon molemmat vanhemmat ovat Tanskan tuonteja, Iineksen toinen vanhempi on Tanskan tuonti ja toinen Suomessa syntynyt. Eli Alpo ja Iines voivat korkeintaan olla serkkuja keskenään, ja sekin on suhteellisen epätodennäköistä. Saavathan ihmisserkuksetkin lisääntyä! <br> <br>Ehdottomasti täytyy olla varovaisempi kuin rohkea. Suomen siilikanta on pieni ja kasvatustoiminta niin alussa, että tässä vaiheessa on hyvä olla tarkkana. <br> <br>En ole mitenkään erityisesti ajatellut järjestää Alpolle albiinopuolisoa. En kuitenkaan vertaisi tässä tapauksessa koiriin millään tavalla. Rotukoirat ovat niin pitkälle jalostettuja ja albiinoissa löytyy varmasti sisäsiittoisuutta harvinaisuutensa takia. Luulen että nämä sairaudet johtuvat siitä, eivätkä albinismistä. Albinismin geenin ei tietääkseni ole todettu aiheuttavan mitään muuta kuin pigmentin puuttumisen. Harvinaisuus johtunee osittain siitäkin, että albiino eläin ei oikein selviä luonnossa.

[Kaisa]

Olinpa sitten kokonaan unohtanut tuon albinismin nurjan puolen, puhut Sinikka asiaa. Samalla tavalla nuo sairaudet periytyvät kuin värikin, siis tarkoitan nyt että yhtä helposti/heikosti.

[Aino]

Tämä on nyt liian ylimalkaista. Tässä on kaksi kysymystä kysyttävänä: Peritytyykö joku siileillä esiintyvä sairaus nimenomaan albinismin geenin mukana? Jos periytyy, eikö se periydy kaikille geenin kantajille? <br> <br>Jos tällaisesta ei ole tietoa, eikä erityisesti albiinoilla ole jotain tiettyä sairautta, niin pelko voi olla täysin turha. Täytyy ottaa selvää! Onko kukaan vielä tehnyt albiinoilla poikasia Suomessa?

[Sinikka]

Kuten tuossa aikaisemmin totesin, en lähtisi kokeilemaan kahden albiinon yhdistämistä. Onneksi minun ei tarvitsekkaan, sillä minulla on pari suklaanväristä siilityttöä, jotka saavat albiinouroksen kanssa albiinoja poikasia, tälläkin hetkellä niitä on kaksi kasvamassa.Kuten sanottu, albinismi ei ole luonnollista, kun sellainen ilmenee, se on jonkinlainen virhe. Noissa suoraan Afriikasta tulleissa siileissä en ole kuullut albiinoja olleen mukana, mutta näissä Amerikassa ja esim. Tanskassa, kuten Suomessakin kasvatetuissa sitä esiintyy, koska sitä on ehkä yritetty oikein jalostaa: Kahden albiinon yhdistämisessä saattaa piillä vaikka mitä vaaroja, viittaan taas koiriin, kun ne ovat minulle niin tuttuja ja samoin niiden jalostustyö: Kiinan harjakoirissa on kahta tyyppiä eli naku, jolla ei ole kuin karvatupsu päässä ja hännässä, muuten se on täysin kalju, sekä puuterihuisku, jolla on vahva karvapeite. Kun kiinan harjakoiria yhdistetään, kahta nakua ei koskaan saa laittaa yhteen, koska silloin kaikki pennut kuolevat eli karvattomuuteen liittyy letaaligeeni.Naku + puuterihuisku, niin sieltä tulee sitten nakuja ja puuterihuiskuja. Dalmatiankoirillahan syntyy aina silloin tällöin kuuroja pentuja, samoin jos yhdistää kaksi piedia ranskanbulldoggia. <br>Periytyykö joku siileillä esiintyvä sairaus nimenomaan albiinovärin mukana? Siihen tuskin kukaan vielä pystyy vastaamaan , siilikasvatus on vasta niin alussa. Miksi se ei sitten ilmene kaikilla albiinoilla ? Ehkä tuo perustuu siihen, että värigeenejä on kaikilla lajeilla niin valtavasti, joten ilmiasultaan albiino ei ehkä olekkaan perinnöltään "täysin puhdas albiino", vaan sillä on muita geenejä estämässä näiden sairauksien puhkeamisen. Albiino + albiino on jo sitten aivan toinen asia, sieltä kahdentuu jo niin paljon samoja geenejä. Siis, tämä on minun mielipiteeni, genetiikka on kiehtova aihe! Jokainen saa tehdä omien ajatustensa mukaan, koska myös vastaa omista tekemisistään! Mot.

[Innostunut siili]

Tuosta tulevan äitisiilin pesästä kysyisin: Kun erikseen mainitaan, että pesän tulee olla rauhallinen, niin tarkoitetaanko sitä, että pesäkamat tulisi siirtää normaalia rauhallisempaan paikkaan vai oletetaanko että siiliäidille tutuksi tullut ympäristö kaikkine taustameluineen on "rauhallinen" ja "turvallinen"? Pesään ei tietenkään ole syytä mennä kajoamaan turhaan, eli kaikki ylimääräinen siilien esittely pois, mutta tarvitseeko siis tehdä jotain erityisjärjestelyjä siilille tuttuun siilikotiin?

[Tarja T ja Siiri]

Meidän mielestämme olisi tuntunut oudolta siirtää Siirin valtakunta rauhallisempaan ja samalla uppo-outoon paikkaan, joten meillä Siirin koti pidettiin olohuoneessa tutulla paikalla. Ensimmäisinä päivinä ei avattu olkkarin televisiota ollenkaan, mutta silloin Siiri näytti herkästi säikkyvän kaikkia muita yllättäviä ääniä (esim. postiluukun kolahdus eteisestä). Nyt jo pidetään televisio auki, tosin kohtalaisen pienellään, ja äippä ei näytä enää säikähtelevän niin paljoa muita ääniä. Liekö taustahäly vain hyväksi.Tosin ensimmäisinä päivinä siiliäiti varmaan muutenkin on extravaruillaan. <br> <br>Mitään ylimääräisiä poikasten esittelyjä ei ole meillä harrastettu, mutta meitä tuttuja ihmisiä kohtaan Siiri vaikuttaa varsin luottavaiselta. Tulee mm. syömään matoja kutsuttaessa että "Siiriii, tuu syömään matojaaa...". Siinä sitten on samalla päästy pesään salaa vilkaisemaan <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">.

[Maria]

Sinikalle pikku oikaisu ( ei liity siileihin, anteeksi siilistit ) <br>Kiinanharjakoirissa USEIMMITEN yhdistetään juuri kaksi nakua ja pennut eivät todellakaan kuole. Sillointällöin väliin lykätään puuteria, lähinnä purukalustoa vahvistamaan. ( vilkaiseppas useimpien kasvattajien sivuilta millaisia yhdistelmiä sieltä löytyy ). <br> <br>Ja siileihin: kahden albiinon yhdistäminen tuottaa lisää albiinoja ( jippii!!! sillä minä ihailen ainakin näitä pieniä vaaleita punasilmäisiä, vaikken vielä omistakkaan albiinoa ). Minkäänlaisia vaaroja ei albiino + albiino yhdistelmästä koidu. Albiino on täysin terve ja normaali eläin, jolta puuttuu ainoastaan ihon väri-pigmentit. Luonnossa ne toki häviävät yleensä ensimmäisinä sillä nehän erottuvat saalistajan silmiin huutomerkin lailla esim varpusparvessa!!! MUTTA: jo albiino harakka, sorsa, pulu tai varis saattavat selvitä ja lisääntyä aivan normaalisti luonnossakin. Ajatellaanpa vaikka albiinoja kaneja, marsuja, hamstereita tai hiiriä. Kaikki ne ovat tietoisesti saatu aikaan yhdistämällä albiinon naaraan albiinoon urokseen. Nämä eläimet ovat täysin terveitä ja yhtä pitkäikäisiä kuin värilliset sukulaisensa. Laboratoriohiiri tai kani on lähes aina albiino, ja sikiävyydeltään ja kestävyydeltään sitä luokkaa että niitä on kasvatettu miljoonia sukupolvia koe-eläimiksi. <br>Sinikka: albiino-värin mukana ei periydy yhtään mitään, SILLÄ: albinismi ei ole väri!!! vaan nimenomaan värin puuttuminen <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/shame.gif" border="0" align="" alt="">) <br>Myöskään albinismilla ja KOIRIEN valkoisella värillä ( dalmatialaiset, ranskikset jne..) ei ole mitään tekemistä keskenään. Valkoinen ON väri, jos silmät eivät ole punaiset. Valkoinen eläin jolla on punaiset silmät ON albiino, sillä siltä puuttuu myös silmän väripigmentit jolloin silmänpohjan verisuonisto muodostaa silmän punaisen "värin". Sinikka oli nyt kyllä aivan hakoteillä näissä väriasioissa ja myös koiranjalostus-asiassa, mutta opiskelemalla nämäkin asiat ovat aivan yksinkertaisia. <br> <br>Innostunut Siili: Terkkuja Iinekselle mammaltaan Ansalta, joka on jo entisissä mitoissaan lastensa jälkeen ( olisipa se meillä ihmisilläkin yhtä helppoa...) <br>Tuosta pesä-jutskasta; itse olen kallistunut justiinsa tuohon tuttu ja turvallinen metodiin. Tutut äänet eivät häiritse siilimammaa. Sama oma koppi käy myös synnytysmajaksi jos vaan on mitoiltaan riittävä muamolle ja lapsille <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/shame.gif" border="0" align="" alt="">)

[Maria]

Kauheita punaisia palloja tulikin noista meikäläisen hymynaamoista...hui!!! mitälie krapula-aamun naamoja...

[Kaisa]

Perinnöllisyystiede on kiehtova ja laaja alue, itselläni on selkeitä muistikuvia kun koulussa liitutaululla risteytimme mustia pitkäkarvaisia kaneja ja valkeita lyhytkarvaisia kaneja <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Peruskoulun ja lukion biologian tunneilta minulle on jäänyt hämärä mielikuva siitä, että yhden peittyvän geenin mukana (niinkuin albinismi) hyvin helposti seuraa joku toinen peittyvä ominaisuus. Sanotaan nyt sitten vaikka a = albiinogeeni ja k = kuurousgeeni, tuo k on sitten sellainen, että se voi tulla vain pienen a:n mukana mutta ei välttämättä. Albiinot ovat siis aa ja kuurot kk. Eli pistämme yhteen kaksi albiinoa joilla molemmilla sattuu olemaan yksi k geeni. Eli silloin olisi mahdollista, että osa poikasista olisi kuuroja. Tosin sama mahdollisuus olisi saada kuuroja jos laitetaan yhteen kaksi ei albiinoa, joilla molemmilla on yksi a geeni jossa on mukana tuo k geeni. Voi olla, että muistan hyvinkin väärin. Eli perinnöllisyystieteen paremmin tuntevat voivat minun muistikuvani mielihyvin oikaista. Albiinoista kulkee hyvin voimakas "tietämys" jonka luulen olevan enemmänkin vain uskomus vailla tieteellistä todistettavuutta, jonka mukaan albiinot olisivat geneettisesti huonompia ja muutenkin alttiimpia erilaisille sairauksille. Luontoäidillä on kuitenkin taipumuksena suosia vahvinta ja sopivinta, eli se ei välttämättä suosi kahta peittyvän geenin omaavaa yksilöä.