Kotona on EP

Siilinkasvatukseen keskittyvä yleinen keskustelufoorumi

Kotona on EP

ViestiKirjoittaja Tiia » 03 Syys 2006, 23:05

ELikkä siis.. <br>Tämän otsikon alle voi kaikki EP:n omistajat laittaa kokemuksiaan siitä, millainen lemmikki EP on, mitä se vaatii ja minkälainen se on luonteeltaan.. <br> <br>Voin siis itse aloittaa.. <br> <br>Tähtimeren siililässä asustaa Korvakkaan Nessu, erittäin temperamenttinen ja utelias pakkaus. Onneksi varpaiden pureminen ja jahtaaminen jätettiin nuoruuteen, nyt tämä mamma siili on melko kiltti tosin sylissä hän ei viihdy lainkaan. <br> <br>Nessu vipeltää vapaana koko asunnossa lukuunottamatta makuuhuonetta, jonka olen halunut olevan siilivapaata aluetta. Yleensäkin EP vaatii niin paljon tilaa, sitä ei voi missään tapauksessa laittaa häkkiin. Nessu juoksee siis hirmuisen paljon. Sen lisäksi että se juoksee lattialla se käyttää myös juoksupyörää. Askelmittari pitäisi tuohon rakettiin laittaa kiinni. <br> <br>Nessu on hirmuisen utelias, tulee tekemään tuttavuutta uusien ihmisten kanssa ja jos vaatteista löytyy joku ihana haju, esim. koira niin sitä pitää sitten vähän maistaa :) <br>Lisäksi tämä pakkaus katselee kun teen ruokaa, jos vaikka hänelle sattuisi tippumaan pari namipalaa :D <br> <br>Nessulle kelpaa miltei mikä tahansa ruoka. Tähän mennessä kuppiin on jäänyt vain silkkitoukat, joihin ei edes kosketa..Herkkua tietysti ovat kaikki madot, pillarssit, vahakoit, jauhikset ja jättikset.. <br>Torakoita en ole kokeillut sillä niitä en halua saman katon alle :D <br> <br>Yleensäkin elämä olisi paljon tylsempää ilman EP:tä..
Tiia
Member
 
Viestit: 886
Liittynyt: 01 Huhti 2004, 23:11
Paikkakunta: Kotka

ViestiKirjoittaja tini » 03 Syys 2006, 23:08

Mä en kestä! Mun tekis niin kovasti mieli EP:tä, mutta meijän talo on vaan niin pieni :( Jonakin päivänä kun meillä on iiiiso talo, niin mulle on luvattu EP ja sille oma takkahuone <3 <br>EP:tä ei kyllä ikuna raaskis häkkiin sulkea, on se sen verran menevä otus :)
tini
Member
 
Viestit: 1788
Liittynyt: 21 Elo 2004, 05:14
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Marianne » 03 Syys 2006, 23:24

Varo vaan Tini, tai se EP kiipee takkaa ylös savupiipusta ja ulos :D käyttää kattoo liukumäkenä :D
Marianne
Member
 
Viestit: 3990
Liittynyt: 17 Elo 2003, 23:04
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja tini » 03 Syys 2006, 23:39

joo :D no tietty sille tehään esteet, ettei käy mitään hassuja. Ja oma hiekkalaatikko <3 sitten sillä on hiekkaläjässä takan paahteessa olo kun eguptin hiekkadyyneillä :D
tini
Member
 
Viestit: 1788
Liittynyt: 21 Elo 2004, 05:14
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Marja » 04 Syys 2006, 15:21

Meillä asustaa, ylläpitää yleistä järjestystä ja toimittaa myös vahtisiilin virkaa Tähtimeren Artemis tuttavallisemmin Napero. <br> <br>Luonteeltaan Napero on äärimmäisen utelias ja peloton, oman arvonsa tunteva. Ego on suunnaton ^^ Sylissä ei viihdy eikä nauti paijauksesta. Jos liian kauan pitää käsissä niin saattaa näyttää hampaitaan tai haukkata tilaisuuden tullen. Periaatteessa kiltti, siis periaatteessa. Osoittaa hyvin selvästi mieltään erinäisten asioiden suhteen. Pesun ja kynnen leikkuun jäljiltä vastaan napittaa lähestulkoon kyynelissä oleva siilineito alahuuli väpättäen, selvästi näkee miten siili ajattelee "miten saattoivatkin, ettäs kehtasivat!" Yöaikaan keittiöön voi mennä omalla vastuulla, reviiritietoinen otus tulee tekemään asiat selväksi ja vahvistaa asian vielä hampaillaan. <br> <br>Ruokahalu on hyvä, mutta on vähän ronkeli. Kuppiin tuppaa jäämään kaikki vähärasvainen. Toisaalta 436 gramman painolla voikin syödä ihan hyvällä omallatunnolla kaikki madot ja rasvapommit. <br> <br>Artemis jakaa yhteisvuorossa Yrjänän kanssa eteisen ja keittiön, eristettynä keittiön. Juoksupyörä on rakas ja joka yö käytössä. <br> <br><i>Yleensäkin elämä olisi paljon tylsempää ilman EP:tä...</i> <br>*nyökyttää* meidän poppoon parhaat siilinaurut johtuu kyllä Naperon toimista. Viimeksi nauroin kippurassa kun Napero oli syömässä metallikuposta. Napero on ahmatti ja syö miten sattuu, välillä käpälätkin ruoassa. No metallikippo on sen verran kevyt, että kun siili laittaa käpälät siihen reunalle niin kuppo kippaa. No Napero laittaa etukäpälät reunalle ja kurottaa. Ponk! Kuppo iskee Naperoa kuonolle. Seurauksena hyvin hämmästynyt siili silmät selällään. Ja eikun uudelleen... Siinä vaiheessa en voinut muuta kuin nauraa ääneen. Mistä johtuen egosiili loukkaantui ja lähti menemään koppiin murjottamaan. Mikä oli vielä hupaisamman näköistä ^o^
Marja
Member
 
Viestit: 559
Liittynyt: 06 Marras 2003, 13:01
Paikkakunta: Kouvola, Finland

ViestiKirjoittaja suvijohanna » 06 Syys 2006, 23:44

Meillä asuu Artturi eli Jack Dalton. Artturi on myös eepeemäisen utelias ja vikkelä siili. Useimmiten en osaa sanoa missä Artturi viipottaa, vaan paremminkin sen, missä A juuri äsken oli... Artturin reviiriä on asuntomme makuuhuonetta ja kylpyhuonetta lukuunottamatta. Joskus makuuhuoneen oven unohtuessa auki Artturi juoksee kanssani kilpaa ovelle kun hän haluaisi niin kovasti jännittävään makuuhuoneeseen! Pari kertaa kesällä Artturi pääsi vierailemaan myös oikeassa ulkoilmassa. Se oli kuitenkin outo ja pelottava paikka mutta ihmekös se on, jos aiemmin on luullut maailman laajenevan vain kylpy- ja makuuhuoneeseen... <br> <br>Artturin lempiherkkuihin kuuluu ehdottomasti porkkanasose. Kun kupissa on porkkanaa, Artturia ei edes huomaa pientä manikyyria tai pehmoisen masun silittelyä. <br> <br>Nuorempana Artturi harrasti puremista kovasti. En tiedä olenko minä oppinut varovaisemmaksi vai eikö A ole enää niin hanakka puremaan, mutta nykyään pureminen on lähinnä näykkimistä ja sitäkin harvemmin. <br> <br> Artturista on myös kasvanut melkoinen sylisiili eepeen mittakaavalla. Melkein joka ilta Artturi alistuu syliteltäväksi ja siliteltäväksi melko pitkäksikin aikaa. Viikonloppuna A antoi jopa silitellä pitkään otsakarvojaan! Jokainen ep:n orja varmasti tietää miten ihmeellinen kokemus se oli.
suvijohanna
Member
 
Viestit: 121
Liittynyt: 17 Heinä 2005, 21:34
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja maija » 07 Syys 2006, 02:20

ihanaa lukea noita ep-juttuja..noista saa sellaisen kuvan että ep olisi lähes koiramainen ilman ulkoilutustarvetta:) mieli tekis mutta järki sanoo muuta..meillä ei tulisi kuuloonkaan että siili juoksisi vapaana lattialla.ramses saa "ulkoilla" kylppärissä ja omassa huoneessaan mutta muu alue meillä on siisteysintomielisen miehen takia siilivapaata aluetta..hän ei halua että siilinsontaa löytyy johdoista ja muista teknillisistä laitteista:) nyt on sentään ramseksella muutakin aluetta kuin häkki ja kaappi(kaappikin muutettiin paperikäyttöön) ehkä seuraavassa kodissa meillä on sitten jo oikea koira..ja siili:)
maija
Member
 
Viestit: 716
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 00:21
Paikkakunta: tampere

ViestiKirjoittaja P Joe » 08 Syys 2006, 09:44

Meillä taas asustaa Joe-Dalton. En tiedä että oliko se äkäisin niistä veljeksistä, mutta kyllä se vieläkin muistaa sormia pureskella jos varomattomasti käsittelee. <br> <br>Minä epäilen että Joe on puoliksi orava, ei sen kiipeilyinnolle ole mitään muuta selitystä. Useamman kerran on käynyt niin että olen päästäyt siilin vapaaksi juoksemaan ja mennyt toiseen huoneeseen. Vähän ajan päästä on alkanut kuulua outoa rapinaa. Siinä vaiheessa tietää missä se siili on. Joe on kiivennyt kangasverkkoisen kuljetushäkin ulkoseinää häkin päälle, ja tippunut päällä olevasta luukusta häkin sisällä olevan fleecemuovipussin päälle. Ulos se ei sieltä ihan pääse, koska yläluukku on vähän pienempi kuin häkki, eli siihen jää semmoinen pieni pykälä. Yritys on kuitenkin melkoinen, ja aina on pää ulkona luukusta, mutta kun takajaloille ei vaan saa kunnon tukea. <br> <br>Samaten tuossa toissapäivänä pelailin Xboxia ja istuskelin samalla lattialla, jos se siili vaikka tulisi sylissä pyörähtämään. Se sitten päätti taas kiipeillä ihan kunnolla. Pikkasen meinaa keskittyminen häiriintyä kun siili kiipeilee rinnuksilla ja käsien päällä hirmuisen tuhinan säestyksellä. Siinä vaiheessa kun viiksikarvat alkoi kutittaa leukaa, laitoin siilin takaisin häkkiin. Olisi muuten saattanut iskeä hampaansa kaulasuoniin. <br> <br>Joe on melkein hauskimmillaan silloin kun se on juuri herännyt. Haukottelu-venyttely-vötkyily-haukottelu ja pikku hiljaa liikkeelle yhdistelmää ei voi vakavalla naamalla katsella. <br> <br>Niin ja jos olette huomanneet, niin etsin Joelle uutta kotia. Tiedän jo nyt tässä vaiheessa, että ensi keväänä ja ensi kesänä mulla ei tule riittämään paljoa aikaa olla tuon siilin kanssa, niin olisi parempi jos se saisi omistajan, joka jaksaisi tarjota sille paljon virikkeitä.
P Joe
New member
 
Viestit: 6
Liittynyt: 15 Maalis 2004, 16:33
Paikkakunta: Oulu

ViestiKirjoittaja tini » 08 Syys 2006, 13:09

Silmääni pisti hauskasta jutusta sana häkki. Asuuko EP:si todella 40*90 cm kokoisessa häkissä? Pääsee tietenkin jaloittelemaan välillä, senkin jutusta huomaa, mutta että muulloin asustaa tuossa häkissä?
tini
Member
 
Viestit: 1788
Liittynyt: 21 Elo 2004, 05:14
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja P Joe » 08 Syys 2006, 16:36

50cm*100cm*3 kerrosta. Eli ei ihan ahtaasti asu.
P Joe
New member
 
Viestit: 6
Liittynyt: 15 Maalis 2004, 16:33
Paikkakunta: Oulu

ViestiKirjoittaja Kati_O » 08 Syys 2006, 22:32

Meillä kotia hallitsee Tähtimeren Triton (kutsumanimeltään useimmiten Dino / Tino), joka on siis Korvakkaan Nessun viimeisimmän poikueen ainoa poika. Alusta asti hän osoitti että luonteessa on särmää, oli jo pienenä rohkea poika, mutta myös kahta siskoaan ärhäkkäämpi kokeilemaan hampaitaan. Hammaskalustosta löytyy muuten kuva galleriasta hakusanalla Triton :) No meille haluttiin voimakasluonteinen siili ja sitä saa mitä tilaa :D <br> <br>Sovitin kesälomani siihen kun Dino meille muutti ja vietin sen kanssa joka päivä tuntikausia, ja senkin jälkeen olen pyrkinyt aina iltaisin sen kanssa seurustelemaan mahdollisimman paljon. En tiedä miten paljon sillä on vaikutusta sen nykyiseen käyttäytymiseen, mutta ainakin minua kohtaan se on nykyisin tosi reilu, enkä minä ole suostunut pelkäämään sitä missään vaiheessa vaikka näykkäisyjä joskus on tullutkin. Mielestäni eepee 'haistaa pelon' eli käyttäytyy agressiivisemmin jos huomaa että käsittelijää pelottaa. <br> <br>Alussa yllätti eepeen sosiaalisuus, eli se selvästikin tykkää ihmisen seurasta, ja se juoksee hullua ralliaan yleensä siinä huoneessa missä ihmiset ovat. Ja missä tahansa siilin alueella jos menee lattialle istumaan, alkaa Dino juosta istujaa ympäri. Minut se on selvästikin mieltänyt ehtymättömäksi matojakelijaksi, ja tulee syliin aina kun vaan pääsee kun tietää siitä usein saavansa matoja palkkioksi. Sylisiiliksi ei Dinoa kuitenkaan voi sanoa, se joskus harvoin menee lätyksi ja sietää silittelyä, mutta useimmiten viihtyy sylissä vain sen hetken kun käy kerjäämässä ruokaa. Dinolla on valtava ruokahalu, ja melkein kaikki ruoka käy. Sen kanssa onkin oltava tarkkana ettei ylipainoa kerry. Ruokaa on meillä sumeilematta käytetty lahjonnassa, ja se konsti varmaan toimii kaikilla hyvän ruokahalun eepeillä, kouluttamisessa pitää vaan olla järjestelmällinen ja looginen. Dino on oppinut tulemaan tietynlaisesta kutsusta luokse, ja 97%:sti se toimii nykyään aina, vaikka palkkiota ei enää aina tulekaan. Ei se väärällä äänensävyllä huudettuun nimeensä edes reagoi, ja mä olen ainoa jota se 'tottelee'. Herneaivoissaan se ei siis nimeään tiedosta mutta äänensävyn tunnistaa. Mutta palkkiosta se myös tekee mitä vaan sylissä, kiipeilee tai kaatuu selälleen sylissä melkein itsestään, ja suuttuneenkin Dinon saa madoilla tai raksuilla leppymään nopeasti. <br> <br>Puremisen Dino osaa eikä sitä varmaan ikinä kokonaan unohda. Se on niin syvällä sen reflekseissä, että sen kanssa piti oppia elämään. Kaikki sen mielestä ikävät tai pelottavat asiat aiheuttavat näykkäisyn. Ei kovaa mutta kuitenkin niin että hiukan kirpaisee. Ihon läpi se ei enää pitkiin aikoihin ole purrut, mutta tarpeen vaatiessa sekin varmasti onnistuu. Näykkimistä harrastetaan tosi harvoin, mutta vain siksi että käsittelijä on oppinut olemaan laittamatta sormia suun eteen.. Niin ja mielipiteensäkin se ilmaisee joskus hampaillaan, esim. kerran kun laitoin salaattia ja Dino pyöri jaloissa kerjäten ruokaa, heitin sille rucolasalaattia. Se haisteli sitä hetken, käveli mun jalkoihin ja puri. Luuli kai että pilailen sen kustannuksella :) Vieraita se yrittää hallita panssarivaunutekniikalla, eli se tuijottaa jostain nurkasta ensin hetken ja sitten juoksee ihan täyttä vauhtia jalkoja päin ja puskee voimalla. Yleensä se toimii, eli useimmat juoksevat vauhdilla eepeen mellakka-aidan yli työhuoneeseen turvaan. <br> <br>Asumisen mukavuuden vuoksi päädyttiin vain osittaiseen vapauteen. Dino herää klo 20-21 ja alkaa raapia aitauksensa ovea äänekkäästi. Silloin se päästetään juoksemaan osaan asuntoa (n.50 neliötä) ja viimeinen nukkumaan menijä ohjaa sen takaisin aitaukseen ja sulkee oven (nimenomaan ohjaa eli kilauttaa vaikka ruokakuppia jolloin siili syöksyy katsomaan, Dino vihaa yli kaiken sitä että se nostetaan lattialta käteen). Dinolla on aitaus ja kaappi, eli sen oma alue on reilu 4 neliötä. Joskus vangitsemisen jälkeen se hetken metelöi, mutta useimmiten tyytyy juoksemaan pyörässä ja harrastamaan mitä aitauksessaan pystyy. Raksuetsintä on yksi virike, eli kuppiin laitetaan vain muutama raksu, loput viskaan aitaukseen siinä vaiheessa kun kun Dino sinne suljetaan. Ikinä ei ole raksuakaan jäänyt löytämättä :D <br> <br>Joka päivä jotain uutta, se esim. tuli eilen saunaan tarkistamaan tilanteen kun olimme siellä ja ovi oli jäänyt raolleen :) Kaikkiaan Dino on valloittanut meidät 110%:sti, ja on todella lunastanut paikkansa perheenjäsenenä. Dinolla on myös blogi jota tosin päivitän aika laiskasti: <a href="http://triton.vuodatus.net/" target="_new" rel="nofollow">http://triton.vuodatus.net/</a>
Kati_O
Member
 
Viestit: 153
Liittynyt: 25 Syys 2004, 13:06
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja suvijohanna » 21 Tammi 2007, 14:54

Tänne kaikkien eepeiden puremisesta kertovien jutujen perään on pakko lisätä tämä juttu:

Artturi on paradoksaalisesti pesun jälkeen aina kesyimmillään. A inhoaa pesua kamalasti enkä ymmärrä miksi sitten kylvyn jälkeen siiliä saa pyöritellä melkein miten vaan. Eilen käytin Artturin taas pesulla ja kuivailin siilin sylissä. Eepeillä on valtavan pehmoisen untuvainen turkki mahassa (silloin kun se ei ole ihan keltaisen likainen). Uskaltauduin paijaamaan poskellani Artturin pehmoista masua eikä siili ollut millänsäkään! Yleensähän mahaturkkiin ei saa koskea ollenkaan.

Muutenkaan Artturi ei ole enää juuri purrut. Meillä kävi vieraita vähän aikaa sitten ja eräs naishenkilä ojensi kätensä Artturin nuuhkittavaksi. Mietin koko ajan, millon sanon, että nyt olisi aika vetää sormet pois nenän edestä. En kuitenkaan sanonut mitään ja A vain haisteli sormia aikansa ja jatkoi matkaansa.

Toisaalta pureminen on selvä puolustusreaktio. Jos siiliä pitää selällään kädessä ja kutittelee jalkapohjista tai yrittää silitellä niin jo on suu auki valmiina haukkaamaan kiinni. Annan silloin rauhallisesti sormeni haisteltavaksi, että minuako muka aioit haukata.

Päästäkseni kutittelemaan eepeen jalkapohjia tai silittelemään otsaa minun on pitänyt viettää paljon aikaa Artturin kanssa. Jos siili saa olla omissa oloissaan muutamankin päivän niin sen jälkeen sylissä makoilu ei enää yhtään kiinnostaisi.
suvijohanna
Member
 
Viestit: 121
Liittynyt: 17 Heinä 2005, 21:34
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Blackrose85 » 21 Tammi 2007, 16:06

Toinen on varmaan niin onnellinen päästessään pois kylvystä :D
Blackrose85
Member
 
Viestit: 87
Liittynyt: 23 Maalis 2006, 15:09
Paikkakunta: Finland


Paluu Siilinkasvatus