Miten rauhoittaa todella pelästynyt siili?

[Miiy]

Hamlet on jotenkin aivan hepulissa: se pomppii, on pallona, ei pystysilittämään ja tuhisee kuin koko ympäristö - juustokin - uhkaisi sitä. Paijailu ja lempeästi puhuminen ei auta.

[Knightrider]

Jos paijattavaa lemmikkiä etsii, niin siili on kyllä ainakin näin alkuun aika totaalisen väärä eläin. Varsinkin jos siilisi on arka, se ei ymmärrä että silittely ja paijailu on positiivinen asia, vaan se kokee kaiken vielä tässä vaiheessa uhkaavana. Myös tuo uusien piikkien tulo voi olla stressaavaa, joten ei ihme että siili on vähän vauhkona. Melkein sanoisin että siilien kanssa A ja O on luottamuksen synnyttäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että etenet siilin ehdoilla eli käsittelet sitä vain silloin kun se on itse hereillä/virkeä, vaikka hengailet sen kanssa istuen esim. lattialla ja annat siilin varovasti välillä tulla lähellä ja tehdä lähempää tuttavuutta. Vasta kun siili itse oppii sinuun luottamaan, voidaan edetä näihin varsinaisiin sylissäpitelyihin ja parhaassa tapauksessa paijailuihin, mutta niihinkin hitaasti siirtymällä ja opettelemalla.

Itselläni meni yli puoli vuotta ennenkuin tuosta pitkäkorvasta tuli mitenkään käsiteltävää, ja vasta nyt 3,5 vuotiaana ollaan sillä tasolla että siiliä voi pitää huoletta sylissä ja silitellä ruokakipon ollessa nassun edessä. Elikkäs kärsivällisyyttä, Miiy!

[Miiy]

Siis onhan meillä jo vahva tunneside, se alkaa putputtaa jos en ole ollut herättämässä sitä ja lopulta tulenkin paijailemaan. Sitä paitsi Hamlet antaa paijata selästä ihan rauhassa, menee litteäksi ja tunkee kuononsa ja tassunsa käteeni. Kylkiäkin saa paijata silloin kun se syö - muuten kyljet ja masu ovat kiellettyä aluetta.

Hamlet on ollut meillä reilut 4 kuukautta ja aluksi se tuhisi samaan tapaan kuin eilen. Sillä oli luultavasti jonkin sortin paniikkikohtaus, enkä tiennyt miten ihmeessä sen olisi saanut rauhoittumaan.

[apiina]

en tiiä kuvittelenko vaan, mutta tuntuis että Ninnillä auttaa jos se on paniikissa niin että painaa rintaa vasten ja peittää sen naaman.. sillon loppuu hyppimiset ja pomppimiset ainaki meillä ja pian Ninni kurkkii jo ulos käden alta