Suomen Siiliyhdistys

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 06 Marras 2005, 23:37

Tosiaan vuosi sitten elettiin ihan yhtä surullisissa ja epätoivoisissa merkeissä. Mikähän siinäkin lienee...

Kirjoittaja **Marianne** » 07 Marras 2005, 00:01

Katsoin nyt rekisteristä hieman tätä vuodenaikajuttua. 53/65 kuolleesta oli tarkka aika tai kuukausi merkitty, eli kaikille ei oltu. Ja näin jakautui: Tammikuu 1 Helmikuu 0 Maaliskuu 8 Huhtikuu 2 Toukokuu 8 Kesäkuu 1 Heinäkuu 6 Elokuu 4 Syyskuu 11 Lokakuu 7 Marraskuu 2 Joulukuu 3 Kuolinsyissä ei näytä olevan mitään logiikkaa vuodenaikoja ajatellen. 17 kpl WHS / WHS epäilyjä 14 kpl erilaisia kasvaintapauksia: leukakasvain 2x, suusyöpä, verisoluperäinen kasvain, imusolmuke + maksakasvain, kohtusyöpä 2x, pernakasvain, ruoansulatuselinkasvain, ja muutamia ei sen tarkemmin diagnosoituja kasvaimia. Keuhkotulehdus Haimatulehdus Ihotulehdus Sisäkorvatulehdus Suolistotulehdus Kohtutulehdus Keuhkopöhö Vesipää, Riisitauti Sydänlihassairaus 2 x hammasmätä 2 x kalkkikramppi ripuli myrkytys salmonella 2x Rasvamaksa Kaikilla ei lukenut kuolinsyytä, eikä kaikkia olla avattu.

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 07 Marras 2005, 15:24

Karmeaa mutta kiinnostavaa luettavaa. On se vaan mahtava juttu tuo siilirekisteri! Syyskuu näköjään korjasi armottomasti satoa.

Kirjoittaja **iina** » 07 Marras 2005, 22:08

Lemmikkisiilien eliniän seurantaa helpottaisi kovasti, jos ihmiset muistaisivat ilmoittaa siilinsä poismenosta ja sen syystä siilirekisterin yllläpitäjälle. Aika monet kerrat olen bongaillut näitä siilientaivaaseen muuttaneita täältä keskustelupalstalta. Ymmärrän kyllä senkin, että suuren surun keskellä ei kyllä ihan heti tule siilirekisterit mieleen.

Kirjoittaja **Sirpa** » 08 Marras 2005, 21:35

Kiitos, Marianne, taulukoinnistasi. Karmeaa luettavaa, kuten Pirjo Y. sanoi, mutta myös hyödyllistä tietoa.

Kirjoittaja **MiaE** » 08 Marras 2005, 21:55

Kiitos juu...ei noista vielä kauheen kattavaa otosta tosiaan saa, eli päätelmien veto on aika mahdotonta..mutta..hiljaa hyvä tulee, ja jahka nuo eläinlääkäritki oppii siilujamme hoitamaan niin eiköhän se elinikäkin nouse

Kirjoittaja **NiinaH** » 09 Marras 2005, 18:07

Ei sitä elinikää voi alkaa pidentämään parantamalla sairaiden hoitoa vaan ehkäisemällä ennen aikaisia sairastumisia. Toisaalta ainakin nämä kasvaimet ja hammasvaivat ovat ikääntymisen mukanaan tuomia vaivoja. Kun eläin (tai ihminen) elää niin vanhaksi kuin lajille on mahdollista, niin elimistö alkaa vähitellen rapistumaan. Ehkä meidän on vain tunnustettava, että siilin odotettavissa oleva elinikä on keskimäärin 2-3 vuotta. Eliniän pidentämistä pitäisi alkaa tarkastelemaan jalostusnäkökulmasta ja yrittää suosia pitkäikäisiä linjoja ja toisaalta välttää kasvatuksessa lyhytikäisiä linjoja. Eri asia sitten on, miten helppoa tällainen on käytännössä..

Kirjoittaja **MiaE** » 09 Marras 2005, 18:35

Ja toi talviuni..oonko mä nyt ymmärtänyt oikein, että luonnossa ne talvehtii? Koska sen puutehan ainakin konnilla lyhentää elinikää. Jos ne sais horrostaa vaikka vaan kk, niin auttaiskohan se asiaa? En ole pistämässä Lyyliä horrostamaan, ei huolta, mutta tätäkin asiaa voisi miettiä..(en ole katsonut onko asiasta keskusteltu jo). Ja tosiaan, jos aletaan suosia pitkäikäisiä linjoja, niin samalla voisi yrittää suosia myös terveitä linjoja. Selvittää vähän sukulaisien kuolleisuutta ja sairauksia jne.. Ja edelleen..olen sitä mieltä, että elinolot vaikuttavat asiaan. Niin ruoka kuin muu eläminen..Täytyy yrittää enemmän selvittää miten kyseiset lajit elävät luonnossa, ja mahdollisimman paljon kopioida niitä oloja kotioloihinkin. Vai? Ollaanko asiasta ihan eri mieltä? (Tiedän, että jonkun verran on otettukin selvää, mutta lisä ei ole pahitteeksi..)

Kirjoittaja **Marianne** » 09 Marras 2005, 18:43

Afrikkalainen valkovatsa ei horrosta luonnossa. Se kykenee horrostamaan esim. kuivien kausien yli, jolloin ötököitä ei ole, mutta muuten ne eivät sitä tee. Valkovatsalle horrostaminen on ennemminkin vaarallista, sillä ei ole tarpeeksi massaa horrostaa. Tämä siis Nigel Reeven kirjasta The Hedgehogs, mitä suosittelen kaikille, jotka haluavat tieteellistä tietoa siileistä. Netistä löytyy jonkin verran tieteellisiä tutkimuksia afrikkalaisista kääpiösiileistä, mutta niitä ei kukaan ainakaa vielä ole lähtenyt suomentelemaan

Kirjoittaja **Kaisa** » 09 Marras 2005, 21:01

Kasvattajatasäännöissä on jo nyt ohjeena käyttää kasvatukseen vain terveitä eläimiä, joten hyväksyttyjen kasvattajien toiminta edesauttaa osaltaan siinä, että Suomeen muodostuu terveempi siilikanta. Ikävä kyllä osa sairauksista on sellaisia, joille ei mahda mitään ja ikääntymisen mukanaan tuomat vaivat on myös otettava vastaan sellaisena kuin ne tulevat. Kasvatuksen myötä saata informaatio, esimerkiksi jotain perinnöllistä vaivaa kantavasta linjasta, saadaan esiin vasta useiden sukupolvien kasvatustyöllä, joten mitään pika-apua ei sieltä ole odotettavissa. Tällä hetkellä parasta mitä voimme itse kukin tehdä, on huolehtia siitä, että siilimme saavat niille parhainta ja sopivinta ravintoa ja niiden elinolot ovat niille sopivat. Voidaksemme edistää rakkaiden piikkiläistemme terveyttä tarvitsee meidän aktiivisesti etsiä tietoa siileistä ja niiden hoidosta.

Kirjoittaja **hekate** » 20 Marras 2005, 00:17

En usko että olisi mahdollista herättää siiliä kunnossa sen jälkeen kun se olisi nukkunut kuukauden..

Kirjoittaja **Sirpa** » 20 Marras 2005, 12:58

Mielenkiintoinen aihe tämä siilin horrostaminen. Onko siis todellakin tehty tutkimusta siitä, kuinka siilimme luonnossa todella elävät? Horrostamista on niin montaa sorttia. Kylmähorros on vain yksi horrostamisen muoto. Meillä esim. nelivarvaskilpikonnamme vaipuvat kuumina kesinä horrokseen nimen omaan liian lämmintä aikaa "pakoon". Jotkut eläimet vaipuvat horrokseen, kun ravintoa ei ole riittävästi. Niin ja kuivan ajan horrosta esiintyy myös. Tuo kuuma- ja kuivahorrostaminen voisi sopia siileihin. Tiedetäänkö esim. valkovatsoista todella, että ne eivät edellä olevien asioiden vuoksi horrosta luonnossa? Kuten MiaE kirjoitti, horroksen puute lyhentää konnilla ja käärmeilläkin elinikää. Olisi erittäin tärkeää saada tietää, miten lemmikkisiileillä on. Selvästihän niillä on KYKY horrostaa, sen tietävät kaikki, jotka hetkeksi ovat jättäneet siilinsä liian kylmään huoneeseen. Se, miten siili pitäisi oikeaoppisesti valmistaa horrokseen, kuinka kauan se voisi kestää ja kuinka siitä herätä ovat avainkysymykset. Konnilla ja käärmeillä pitää esim. ensin tarkkaan tyhjentää suoli, muuten eläin taatusti kuolee. En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että horrostaminen oikein suoritettuna olisi kuitenkaan pahaksi. Täytyisi vaan tietää, kuinka se siileillä turvallisesti tehdään.

Kirjoittaja **Memma** » 21 Marras 2005, 09:06

Itse olen myös horrostamista pohtinut ja yksi kysymys vaivaa jatkuvasti... Olisiko mahdollista, että myös afrikkalaiset omaavat kyvyn kylmähorrokseen, mutta elinympäristönsä korkeasta lämpötilasta johtuen tätä ei vain tapahdu? Onko kylmähorroksen vaikutusta todella tutkittu vai olettamukseen sen vaarallisuudesta päädytty vain koska siilien ei ole tavattu horrostavan? Asia mietityttää eritoten, koska siilit menevät kylmässä horrokseen ja selviävät kuitenkin kuumasta ilmasta johtuvassa horroksessa.

Kirjoittaja **Marianne** » 23 Marras 2005, 23:28

Siilit eivät tarvitse horrosta eivätkä ne mene siihen, ellei ole pakko (kylmyys, kuiva kausi, yms). Horrostaminen on aina riski siilille, sillä silloin se pudottaa ruumiinlämpönsä vain noin + 4 asteeseen, ja siitä itsensä lämmittämiseen siili tarvitsee todella paljon energiaa (rasvaa). Siilin on siis vaarallista horrostaa, jos rasvaa ei ole tarpeeksi. Villisiilitkään eivät tarvitse talvihorrosta kuin olosuihteiden pakosta, eivätkä ne lämpöisissä oloissa mene horrokseen. Siilien horrostamista on tutkittu melko paljon, ja jopa Suomessa. Nigel Reeven kirjassa on erittäin tarkat (tutkimuksiin pohjautuvat) selostukset siilien (eri lajienkin) horrostamisesta.

Kirjoittaja **Memma** » 24 Marras 2005, 10:06

Selvä. Kiitos tiedoista. Olisi tosiaan mielenkiintoista päästä lukemaan tuota Reeven kirjaa...

Suomen Siiliyhdistys

Voisikohan koota tilastoa lemmikkisiilin eliniästä