"Vanhojen" uudet kuulumiset

Yleinen siilikeskustelufoorumi

"Vanhojen" uudet kuulumiset

ViestiKirjoittaja Tiina » 09 Loka 2007, 22:02

Kuulutan nyt kaikkia "vanhoja" siilistejä kertomaan nykyhetken kuulumisia. Uusien kuulumisetkin kyllä kiinnostavat. Näistä vanhoista kuulee nykyään vaan niin kauhean vähän.

Meillä on yhä neljä siiliä, nekin jo kaikki vanhaa kaartia ;) Kaikki ovat kuitenkin terveitä. Lisäksi perheemme on lisääntynyt kahdella villakoiralla. Katolla juoksentelee hiiriperhe, joka silloin tällöin täydentää ruokavarastoaan koiran nappuloilla. Pihalla taapersi kesällä kolme villisiiliä, ne ovat jo menneet talviunille.
Tiina
Member
 
Viestit: 1333
Liittynyt: 17 Elo 2003, 11:08
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja Tarja T ja Siiri » 09 Loka 2007, 23:01

Mummo silloin aikanaan ihastui niin kovasti siileihin, että meillä on tälläkin hetkellä mummon hoivissa neljä tyttöä: Peppi ja hänen tyttärensä Peppiina sekä Saaga ja hänen tyttärensä Pirpana. Helmeri-poikamme nukkui pois yllättäen viikko sitten vain reilun vuoden vanhana. Hänet lähetimme Eviraan tutkittavaksi.

Toissa kesänä perheemme lisääntyi pienellä bichon frisé -tytöllä ja nyt haaveenamme on toinen samanmoinen.

Edelleenkin käymme lukaisemassa tätä palstaa ja kuvat tsekkaamassa lähes päivittäin. Kirjoiteltua tulee tätä nykyä hyvin harvoin.
Tarja T ja Siiri
Member
 
Viestit: 677
Liittynyt: 12 Maalis 2004, 19:43
Paikkakunta: Suolahti

ViestiKirjoittaja maarit » 09 Loka 2007, 23:47

Ei taideta kuulua ihan vanhoihin, mutta melkein...:) Meillä täällä Kajaanissa asuu vielä oma mummu Elsa Rebekka 4,10 v, ja mussun kanssa olemme saaneet kokea vähän kehnon alun jälkeen tosi ihanan "vanhuuden". Muistan kuinka alussa luin jostakin siilien ruokatottumuksista, että saattavat yhtäkkiä alkamaan syödä uusia lajeja. Elsan kohdalla on juuri käynyt niin, pitkään söi vain liotettuja james welbelodeja, ja joskus matosia. 3-v. alkoi syömään sirkkoja, 4.v. pillarseja ja nyt lähes 5-vuotiaana kanan jauhelihaa ja raksut ovat jäämässä vähemmistöön. Muutenkin on aivan hurjan virkeä ja juokseva ollut koko syksyn, monet naurut aiheuttanut menovimmallan, liekö"viienkympin" villitys! Toinen siilimme Ellen Kristiina on nyt 3,3 vuotias. Ellenirukkaa vaivaa kystiitti, krooninen sellainen ja antibiootit kuuluvat säännöllisesti elämään, mutta kun toinen on muuten niin virkeä ja ruokahalut hyvät. Ellenin elämää joutuu vain rajoittamaan sitä osin, että vapaana ei voi niin pitää kuin haluaisin, koska lattioilla vetää aina sen verran, että neiti ei oikein sitä kestä. Meidän perheessä on tällä hetkellä armoton bison frise kuume!!!
maarit
Member
 
Viestit: 193
Liittynyt: 14 Kesä 2004, 22:04

ViestiKirjoittaja miia » 10 Loka 2007, 12:19

Mie taidan kuulua kans näihin "vanhoihin" paikalla pyörineisiin.Täällä lyllertää tällä hetkellä 3 vakiasukkia. Omat kasvattit (jotka palasivat takaisin)Nanna 3.5v sekä Jerry 3v.
heidän lisäksi Jenny-Lyyli pian 2v. joka hoitaa parasta aikaa 4 pikkuista valkeaa poikasta.
siilien seurana pyörii myös kaksi kania. vanha herra leijonanharjas kani Elvis ja 4kk ikäinen "pikkuinen" angora pupu Edi.
eläintapahtumissa varmaan törmää esittelemässä siiliä pupun olessa näytelyssä.
miia
Member
 
Viestit: 1274
Liittynyt: 20 Elo 2003, 18:46
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja Turun Torvet » 10 Loka 2007, 15:25

Me ollaan kanssa tätä vanhaa kastia. Artturi Pöhkiäinen on hiukan vajaa 4 vuotias siiliherra jolla ei vauhtia puutu. Vauhtia on tullut iän myötä vain lisää, mikäli se on mahdollista. Luonne on ehkä hieman pehmennyt vanhetessa, mutta kyllä se EP:n sisu sieltä alta edelleen löytyy. Etenkin silloin, kun Pöhkiäinen pelaa palloa, ei kannata asettua hänen eteensä tai saattaa tulla osumia. Hänen ylhäisyytensä ja Hänen pallonsa hallitsevat alakertaa tiukin ottein, joten kannattaa totella.

Artturin lisäksi meidän perhe on kasvanut kahdella nelijalkaisella ystävällä, eli kaksi ocicatin jötkälettä kuluttavat parkettia yläkerrassa. Kissoilla on viha-rakkaussuhde Pöhkiäisen kanssa, mutta viime kädessä siili määrää kaapin paikan. Valvomatta heitä ei voi keskenään jättää, ettei tule osumia puolin ja toisin.
Turun Torvet
Member
 
Viestit: 350
Liittynyt: 30 Tammi 2004, 21:26
Paikkakunta: Suomen Turuust

ViestiKirjoittaja Sinikka » 10 Loka 2007, 15:50

Kuuluisinkohan minä niihin vanhoihin, en kyllä ihan alusta asti ole ollut mukana, mutta olen jo siiliharrastuksen melkein ehtinyt lopettaakin. Kolme siiliä minulla vielä on : egyptiläinen Vilijonkka, jonka okääkään en enää muista ja kaksi omaa valkovatsa kasvattia, Delila ja Daphne, täyttivät heinäkuussa 4 vuotta. Minun elämääni kuuluvat nyt ehkä enemmän nuo kanit, hain kasvattajanimen kaneille suuri hopea musta. Yksi ainoa poikue on vasta maailmassa, nekin ovat jo yli vuoden takaisia. Mutta tärkeimpänä elämässäni ovat edelleen nuo ranskanbulldogit, niitä sitten yritän kasvatella, tällä hetkellä on kotona juuri reilu 2 viikkoa vanhat bullan pennut, 5 poikaa ja 2 tyttöä. Helmikuussa oli edelliset, siinä oli 1 poika ja 5 tyttöä! Elikkä Messukeskuksessa joulukuussa minut taas näkee sunnuntaina mahdollisesti pari kanin ja parin ranskiksen kanssa. Hyvää syksyn jatkoa kaikkille, varsinkin tuttaville!
Sinikka
Member
 
Viestit: 189
Liittynyt: 21 Marras 2003, 02:41
Paikkakunta: Kaarina

ViestiKirjoittaja Tiia » 10 Loka 2007, 16:36

Olenko minä vanha? :D
No Tuksu tuli mulle huhtikuussa 2005 että jonkun aikaa oon jo ollu mukana kuvioissa..
Tällä hetkellä luonani asustelee EP Nessu joka täyttää marraskuussa 3v, valkovatsa Iitu 3v 4kk ja May 2v.
Tytöt on ollu terveitä, ei oo tarvinnu mennä lekurin puheille :)
Iitu luultavasti/toivottavasti odottaa viimeisen poikueensa vaaveja, sitten rouva pääsee eläkkeelle. Vauhtia kaikissa tytöissä piisaa.
Tiia
Member
 
Viestit: 886
Liittynyt: 01 Huhti 2004, 23:11
Paikkakunta: Kotka

ViestiKirjoittaja Salla L » 10 Loka 2007, 20:44

Koistinen on sutjakassa kunnossa oleva vajaa 4 vuotias siili herra. Hiukan on harmaantunut nuoruus vuosistaan.

Tällä hetkellä sairastellaan vuotavaa silmää, tippakuuri on juuri lopuillaan. Silmä lienee vain osunut johonkin ja alaluomen limakalvo oli eläinlääkärin mukaan hiukan turvoksissa. Jos vuotaminen kuurin jälkeen jatkuu, lähdemme jatkotutkimuksiin solumikroskoopin (tjsp.) alle pois sulkemaan kasvaimen mahdollisuudet kyynelkanavan lähettyvillä.

Äidin kultapoika on edelleen maailman kiltein siili. Tämän hetkinen lääkitseminenkin onnistuu näin: Laita siili selälleen syliin ja tiputa tippa silmään.

Koistisen eläinkaverina meillä asuu talvikko nimeltään Taisto.
Salla L
Member
 
Viestit: 131
Liittynyt: 07 Helmi 2004, 19:43
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja Kaisa » 10 Loka 2007, 20:47

Täälläkin yksi vanhoista ja edelleenkin näköjään tiukasti aktiivisten kirjoittajien listoilla kärjessä ;) vaikka en enää niin aktiivisesti kirjoittelekaan. Huomattavasti vähemmän tulee kirjoiteltu ja katseltua kuvia, kuin mitä alkuaikoina, mutta täällä takavasemmalla sitä edelleen ollaan.

Viltsu rakas poistui keskuudestamme tämän kesän alussa, mutta Issukka voi edelleen mainiosti, saas nähdä kuinka vanhaksi tyttö elää. Kissat jaksavat edelleen olla Issusta kiinnostuneita, vaikka jo yli kaksi vuotta ne ovat samassa taloudessa eläneet.

Tänä keväänä perheemme täydentyi suloisen pojan muodossa, joten tällä hetkellä aika menee melko täysin tuon pojan kanssa tai ainakin hänen ehdoillaan.
Kaisa
Member
 
Viestit: 3367
Liittynyt: 27 Elo 2003, 15:11
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja Katjuska » 11 Loka 2007, 09:34

Mukava että porukka intoutui kertomaan kuulumisia! :-D

Omista kuulumisista vielä kerrottakoon, että meilläkin on perheenlisäystä tiedossa tammikuussa. Tällä kertaa ei ole Nirppu asialla vaan minä itse. ;-D

Katja & "Nakkipallo" (rv 25+6)
Katjuska
Member
 
Viestit: 543
Liittynyt: 09 Maalis 2004, 12:57
Paikkakunta: Kangasala

ViestiKirjoittaja Marianne » 11 Loka 2007, 10:22

Minäkin jotain rustaan, vaikka kirjottelen edelleen aktiivisesti palstalle ja olen siilihommissa muutenkin, lähinnä lehtemme Siliumin teossa.
Montakos vuotta tämä palsta on jo ollut? 5? Aika menee niin äkkiä, huh.

Meillä asuu omat kasvatit Nukka ja Pihla, molemmat 3,5 -vuotiaita. Usva-mamma poistui matotaivaaseen heinäkuussa lähes 4-vuotiaana. Meillä on myös 2 koiraa. Lisää siilejä tulee vasta, kun pääsemme kahden kaupungin loukusta ja voimme järjestää niille loisto-olot :) Tavoitteena olisi saada omien siilien jälkeläisiä sitten kasvatuskäyttöön.

Suurimman osan ajasta vie Vilja-tyttö 1,5-vuotta...
Katjuskalle onnea ja jaksamista masun kera :)
Marianne
Member
 
Viestit: 3990
Liittynyt: 17 Elo 2003, 23:04
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja oliver » 11 Loka 2007, 11:13

Ehkäpä tämänkin vanhan mutta aina laiskasti kirjoitelleen on aika ilmoittautua. Ensimmäinen siilimme Oliver täytti heinäkuussa 4v ja voi edelleen hyvin, hänestä tuli kolmannen kerran isä kesäkuussa. Muutama hammas on pudonnut mutta muutoin terve, luonne on entinen - ehkä hieman tasoittunut iän myötä.
Alhena rouva muutti kesällä Lopelle Ninan hoiviin, jouduin lopulta myöntämään, että allergiani vaan pahenee.
Uusia siilejä meille ei siis näillä näkymin tule, vaikkakin edelleen haaveilen kasvattini Hessun kaltaisesta täydellisestä siilistä.
oliver
Member
 
Viestit: 438
Liittynyt: 23 Syys 2003, 21:20
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja pupunen » 11 Loka 2007, 11:48

Ai peijakas, mä en tätä huomannu ollenkaan vaan kirjoittelin Nirpun kuulumisiin kuvitellen sen olevan hyväkin idea, kun vanhojen kuulumisista puhuttiin... No, sieltä voi lukea, tai sitten taidan joutessani toistaa itseäni.

Iiris-mamma tuli meille siis öö... joulukuussa 2003, syntynyt on keväällä 2003, mutta vanha harppu porskuttaa vielä entiseen tapaansa! Esikoislapsetkin täyttävät jo kohta 4v. :) Pieniä kiusoja on tullut iän myötä, lähinnä rinnan tuumori, joka tosin on ollut jo ainakin 2v, pikkuhiljaa on kasvanut ja on nyt n. sormenpään kokoinen. Eläinlääkäri arveli, ettei patti Mammaa vaivaa ja nukutus on isompi riski. Eikä tuo tosiaan ole tainnut vaivata! Suupieleen tuli toinen patti tässä vastikään, mutta siitä valtaosa karisikin pois pian, eli selvittiin siinäkin säikähdyksellä. Hampaat on vielä olleet hyvässä kuosissa, oral sensitivejä työstää edelleen iltapuhteikseen. :) Sama vanha mamma dumbokorvineen se on edelleen, vanhuuden kärttyisyyttä vaan on havaittavissa, mutta ei pätkääkään periksiantoa mitä reviirin puolustamiseen tulee. :D

Sitten meillä asuu toinen tyttö, Aurora, joka syntyi 01/2006. Aurora ei ole sairastellut onneksi vielä ollenkaan. Luonnetta tytöllä piisaa ja sotkeekin ihan eri mittakaavassa kuin mamma. :)

Siilien lisäksi kotosalla asustaa aviomies Mikko 30v (naimisiin mentiin viime kesänä) ja jackrusselinterrieri Rocky kohta 6v. Mä olen siis pienen koiran ilkeä äitipuoli. ;) Keväälle taitaa olla tulossa laajennusta perheeseen...

Opinnotkin on jo hyvällä mallilla, viides vuosikurssi lääkistä menossa ja tällä hetkellä olen myös osa-aikaisesti töissä psykiatrialla. Siinäpä mun elämä päivitettynä viimeisten vuosien osalta. :D
pupunen
Member
 
Viestit: 1175
Liittynyt: 12 Syys 2003, 21:52
Paikkakunta: Kuopio, Finland

ViestiKirjoittaja Knightrider » 11 Loka 2007, 17:32

Jospas sitä kirjottaisi tännekin taas piiiitkän tauon jälkeen. Meillä asusteleva EP Roni RYövärinpoika täyttää tuossa 1.1.2008 4v., mutta kukaan ei ole tainnut vanhenemisesta kertoa itse siilille; se on vain entistä villimpi ja yöjuokseminen alkaa olla jo sellaista ravaamista että oksat pois. Ja minä kun luulin että se oli pikkusiilinä villi! Iän karttumisen huomaa nykyään lähinnä siitä, että Ronsu kaveraa mielellään, pyörii jaloissa sekä tykkää köllötellä mahan päällä littanana, jalat ojossa ja silmät puolitangossa. Kesyyntyminen on edistynyt hyvin. Hyvinä päivinä mahaa ja tassuja saa koskea, ja joka ilta selkäpiikkejä ja korvia saa lääppiä (sillä ehdolla että edessä on iso kuppi jauhelihaa ja sirkkoja). The Sukka on siilin paras kaveri edelleen, ja uudeksi harrastuksekseen Roni on keksinyt öisin työnnellä ruokakuppeja nokallaan ympäri huonetta, iloisen kilinän säestämänä tietysti. Pitäisi varmaan keksiä sille otukselle jotain aktiviteettia, jos tuo on jokin merkki tylsistymisestä :) Reissusiili pääsi myös reissaamaan kesällä usein, sillä mökillä käytiin lähes joka viikonloppu haistelemassa raikasta meri-ilmaa (joka ihmeellisesti myös lisäsi ruokahalua!).

Itse olin kesän alan hommissa töissä ja nyt syksyllä tenttejä on niin ettei laskuissa meinaa pysyä, joten koulukiireitä riittää. Tässä piakkoin pitäisi alkaa myös LuK-tutkielmaa alkaa vääntää, joten aika ei ainakaan tule pitkäksi!
Knightrider
Member
 
Viestit: 542
Liittynyt: 22 Helmi 2004, 13:58
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Tapsu » 11 Loka 2007, 20:27

Ehkä meidänkin Taavi ja hänen poppoonsa kuuluuvat näihin vanhoihin. Kovin aktiivisesti emme palstalla vieraile, mutta ei olla täysin unohdettukaan.
Vierailut taitavat olla minulle ainakin hieman kausiluontoisia.
Meillä on siis edelleen yksi lemmikkisiili eli Taavi Nova Yökangas 3 v 7kk.

Kovin on vain kesyyntynyt ja tullut rohkeammaksi aina vain enemmän.
Meillä on naurussa pidättämistä, kun hän nykyään makaa selällään sylissä ja ojentelee jalkojaan. Välillä vitsailemme, että näyttää, että nyt olisi kynsien lyhennyksen aika.
Se muuten onnistuukin nykyään loistavasti, kun isäntä pitää tassusta ja minä leikkaan. Välillä jalat sojottavat suorina ja katsoa napittaa suoraan silmiin. Meidän vaavihan hän on;).
Edellistä kirjoitusta lukiessani päätin kertoa senkin, että Taaviakin saa nykyään usein rapsuttaa myös pehmoisen masun puolelta.
Kulunutta sanontaa käyttäen, ihmeiden aika ei ole ohi.
Tyttömme ovat Taavin aikana tietty kasvaneet: Liisa jo 16v ja Taru 12v. Taavi on heille edelleen tärkeä lemmikki ja perheenasukki, jota ei ole teini-iän myötäkään unohdettu.
Tapsu
Member
 
Viestit: 574
Liittynyt: 04 Touko 2004, 08:13

Seuraava

Paluu Siilikeskustelu