Suomen Siiliyhdistys

Kirjoittaja **Memma** » 20 Helmi 2006, 16:34

Tiedän itsekin tapauksen tästä lähiajoilta, jossa 3,5vuotias siili herra pääsi tositoimiin jopa kahden neitokaisen kanssa. Todistetusti ainakin toisella kerralla oli myös äksöniä. Molemmilla kerroilla tulos oli hutikuti. Aikaisempia yrityksiä ei ole joten pojan nuoruuden viriliteetistä ei ole tietoa.

Kirjoittaja **Tiina** » 20 Helmi 2006, 20:46

Minäpä tiedän tapauksen myös ihan lähiajoilta, kun 3,5 vuotias siiliherra Elmeri oli yhdessä Nanna-siilitytön kanssa ja tuloksena uusia pieniä Rokkisiilejä

Kirjoittaja **Kaisa** » 20 Helmi 2006, 22:13

Ehti Tiina ensin kehumaan Elmerin mieskuntoa.

Elmeri on tosiaan todistanut sen konkreettisesti, että myös yli 3 vuotias uros on suvunjatkamiskykyinen. <br> <br>Tiedä häntä, onko urossiilin iällä merkitystä sen suvunjatkamiskykyyn. En pitäisi täysin epätodennäköisenä sitä, että jossain vaiheessa uroksenkin suvunjatkamiskyky laskee, mutta sekin voi olla myös yksilökohtaista, jos vaikuttaa ollenkaan.

Kirjoittaja **Tiina** » 20 Helmi 2006, 23:35

Pakkohan minun on vielä kertoa Anselmi alkuperäisestäkin! Anselmi oli varttia vaille neljä vuotias, kun pisti meidän Pikkulin alulle.

Kirjoittaja **Fanny** » 20 Helmi 2006, 23:40

Ninpä xD No ainahan sitä voi yrittää xp

Kirjoittaja **zoozoo** » 21 Helmi 2006, 12:56

Hyvä näin, Tulihan tuokin teoria todistettua vääräksi. Kuitenkin iällä saattaa olla vaikutusta myös uroksella.

Kirjoittaja **miia** » 21 Helmi 2006, 18:06

kyllä minkin edes mennyt simo siili oli 3.5v kun viimeisen poikueen alulle laittoi. kyllä näitä vanhempia uros siilejä tuntuu silti olevan ja juuri sellaisia että uusintaa ei tosiaan ole tarvittu ottaa.

Kirjoittaja **Innostunut siili** » 21 Helmi 2006, 20:22

Mitenkäs on, olisiko syytä antaa uroksen ensimmäiseen astumiseen jonkinlainen ikäsuositus - siis niin päin, että se olisi vähintään esim. 1.5 vuotias? Jos se on täysin terveenä pysynyt esim tuohon ikään asti, mahtaisiko se karsia sairastumiseen herkkiä linjoja pois? Koirapuolellahan tällaista tapaa kuulee toteutettavan. Kommentteja kasvatusvastaavilta?

Kirjoittaja **zoozoo** » 21 Helmi 2006, 21:03

Jos siilin elinikä on n. 3-4 vuotta olisi 1,5 vuotta urokselle todella korkea ikä. Jos naaras astuteaan jo noin puolivuotiaana voi se huono linja tulla yhtähyvin sieltä. <br>Kommentoin vaikken olekkaan mnkäänlainen vastaava.

Kirjoittaja **miia** » 21 Helmi 2006, 21:30

on kyllä totta että emon puolelta voisi silti tulla jotain vaikka urosten ikää olisikin rajoitettu. tuo varmaankin on hyvin kasvattaja kohtaista. toiset haluavat käyttää ns. vanhempia uroksia. itse en oo alle 1.5v urosta kertaakaan käyttänyt mutta tämä mun oma valinta. johtunee vielä ajasta jolloin whs tautia esiintyi useammin, olen vaan jättänyt tavan käyttöön. eipä tuosta vanhemmasta iästä ole mitään haittaa ainakaan ollut. aina on ekalla parintunnin reffeillä tärpännyt ja isoja terveitä poikueita on tullut.

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 22 Helmi 2006, 00:19

Sirius-mahtisiili hengailee vaan Giovannin kanssa kuten Jerry Cotton ja Phil Decker... Lunat sekä Zaniahit muodon vuoksi vain vähän kiinnostaa, tuumaa Sirius. Sen mielestä se on tehnyt jo tarpeeksi Suomen lemmikkisiilikannan eteen. Tätä Kaitsun on ollut vaikea kestää, heh!

Kirjoittaja **HilmajaOnni** » 15 Tammi 2008, 00:29

Ajattelin teettää siililläni poikaset.. onko isä siilin ikää määritetty? siis kuinka vanha isä siiliksi aikovan tulee olla? eikös ne kykene siihen jo varsin aikasessa vaiheessa? Emo siili on kranttu pylly (tullut minulle muualta, ei siis poikasesta ollut mutta kun on paperi versiot tiedän ettei sukua)..kranttu siis ruuan suhteen syö vaan kissanruokaa siitäkin tiettyjä merkkejä.. niin ja porkkanasosetta.. eli olisiko sille hyvä antaa vitamiini lisää? ja ehkä kalkin lähdettä?
Mikä olisi hyvä merkki tietää että poikasia on tulossa ja milloin ne on syntyneet? missä vaiheessa tyty lihoo?/rakentaa pesää?
Onko muuten kattavaa lemmikkisiili kirjaa? siis suomeksi? olisi varmaan hyvä markkinarako..

Kirjoittaja **Marianne** » 15 Tammi 2008, 09:55

Ensin kannattaa miettiä, että mitä mahdollisille poikasille tekee, kun ne syntyy. Aika huonoi tilanne on niillä, jotka eivät ole virallisia kasvattajia, ja siilit eivät mene useinkaan kaupaksi. Varsinkin, jos poikasia tulee vaikka 5, niin uuden kodin löytäminen ei ole helppoa.

Emosiilin iän tulee olla 6kk - 1,5 vuotta. Uroksen olisi hyvä olla n. 1-2 vuotias, tällöin se on parhaimmillaan ja mahdolliset perinnöilliset sairaudet ehtivät tulla yleensä esiin. Vanhoilla uroksilla hedelmällisyys saattaa laskea, mutta meidän Nukka on saanut poikasia yli 3-vuotiaanakin, ja on niitä muitakin. Kovin nuorta ei kannata käyttää, vaikka uros yrittääkin astua jo 8 vko ikäisenä

Emolle pitää antaa kalkki ja vitamiinilisiä. Sen ruokavalio pitäisi saada monipuoliseksi jollain keinolla, sillä kissanruoka ei ole siilin pääasiallinen ravinto, vaan hyönteiset. Emosiili totuttaa myös lapsensa uusiin ruokiin, joten senkin takia olisi hyvä, että emo söisi monipuolisesti. Näin poikasetkin oppivat syömään hyvin. Vitamiinilisänä voi antaa mm. nutriplus-geeliä (ihan tosi vähän). Kalkkivalmisteista on mainintoja täällä palstalla, kannattaa etsiä.

Poikasten tuloa ei voi tietää välttämättä mistään. Joskus emo lihoo loppuvaiheessa, rakentaa pesää ja sen luonne voi muuttua.
Kun poikaset syntyy, ne piipittävät jonkin verran, välillä vähän ja välillä paljon. Pesään ei saa kurkatakaan ennen kun poikaset ovat 5 vrk tai enemmän. Poikasiin ei saa koskea ennenkuin ne ovat 14 päivän ikäisiä. Tällä pyritään ehkäisemään emon stressiä ja sitä, ettei se hylkää tai syö poikasiaan. Pesää emo alkaa rakentaa muutama päivä tai viikko ennen synnytystä.. Joskus se ei edes rakenna pesää, jos materiaalit tai paikat eivät miellytä.

Kaiken kaikkiaan, siilin kasvatus on yllättävän vaikeaa touhua, ja kokeneillakin on ongelmia ja takaiskuja asioiden kanssa. Emo voi myös saada mm. kalkkikramppeja tai kuolla synnytykseen, joten kaikkeen on varauduttava.

Kirjoittaja **Tiina** » 15 Tammi 2008, 10:27

Olen Mariannen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Lisäisin vielä sen, että ennen kuin harkitsee poikasten teettämistä, pitää olla paljon tietoa siileistä. Kasvattajaopas on hyvä lukea muutaman kerran kannesta kanteen.

Kun ongelmatilanteita syntyy, on tiedettävä mistä apu löytyy. Mieluimmin omasta päästä.

Tämän ketjun ensimmäinen viesti kannattaa muuten lukea, Pirjo on kirjannut ylös hyviä asioita. Ja muutkin.

Kirjoittaja **HilmajaOnni** » 15 Tammi 2008, 14:44

olenkin lukenut näitä tosin kaikkea ei huomaa tai osaa etsiä oikeista paikoista. Rekattuja poikasista tulisi vaikken ole vielä siiliyhdistyksen jäsen, liityn kyllä..
Helppoa ei poikasten teetäminen millään eläimellä ole, aikoinaan kokemusta gerbiilin ja kanin lisääntymisestä mutta aina ei nekään ole ongelmitta sujunut.. Olisikin hyvä olla joku tietopankki josta ekaan poikueeseen saa eniten infoa.. Vaikkei poikasten teettämisessä ole vissiin koskaan kukaan täysin oppinut.
Varmaan jos ongelma tulee soitan jollekin kasvattajalle joka voisi osata neuvoa..
Siileistä olen lukenut jo vuosia ja ammentanut tietoa jo ennen kun minulla siilejä oli ollutkaan.. Olisi kiva saada myös meseen "siiliasiantuntijoita" lähinnä kasvatuksessa.

Suomen Siiliyhdistys

Ohjeita kasvattajaksi aikoville