Suomen Siiliyhdistys

toivotaan tosiaan et se selviää. se on nyt jostain syystä huutanu tunnin vaik on lämmintä ja ruokittu jne. en tiiä yhtää miä sil on kun se ei normaalisti huuda kun sillo ku on poistunu lämpimästä tutkimus matkalle.

Oisko sillä ikävä kun jäi yksin. Meillä poikaset nukkuvat usein pareittain massut vastakkain nyt kun emo ei halua niitä viereensä.
Uskaltaisko ottaa poikasen ihoa vasten. Rauhoittuiskohan siitä.

Voi kun tää on riipaisevaa luettavaa ei voi kun toivoa, että pikkuinen nyt sinnittelisi...

onhan se jo vuorokauden yksin ollu.ei auta vaikka kädessä oon pitäny. lienee sit käytävä sängylle makaa ja laitettava mahan päälle se jonon jatkoks makoilemaan jos se siin sit viihtys.

voi kurja, tosi ikävää miia
jaksamisii sinne naapurikaupunkii ja pidetään pablon kans peukut pystys tääl et viimeneki poikane selviäis.

osanotot meiltä

Voi Miia! Kun jotenkin voisi auttaa, mutta kun keinot on vähissä. Tätä siilismi on surullisimmillaan. Tällaisessa tilanteessa ei kokemuskaan auta.

Oikein voimakas halaus Miia sinulle ja paljon lämpimiä ajatuksia.

Hirveitä mitä täällä tapahtuu! Voi Miia minkä urakan olet saanut. Toivotaan että edes yksi pieni selviää. Tsemppiä. Jään seuraamaan tilannetta peukut pystyssä.

Kauheaa, miten maailmassa tuollaisessa tilanteessa jaksaa.. Toivotaan nyt edes tämän yhden pikkuisen selviämistä.

valitettavasti myös tänän "pikku kaverin" voimat hiipuivat 5vrk iässä. illalla huuto lakkasi ja vielä aamulla 8 aikaa se söi myt äsken se löytyi kuolleensa nyt sen on hyvä olla äitinsä hoivassa sisarustensa seurassa. tiesin riskin poikasten kuolemaan kunne silloin jouduin muutaman tunnin ikäisenä adoptoimaan olisivatpa saaneet elää emon kanssa pitempää ni tulevaisuus olisi ollut ehkä parempi. no monta pv ne jaksoivatkin ja näytti o lupaavalta kun kasvoivat. no tiiän kuitenkin että kaikkeni yrtin enkä tunne huonoa omaa tuntoa siitä etten olisi yrittänyt kaikkea pienten ja emon pelastamiseksi.

wiviania ja lapsia kaivaten:
rokkisiilin väki

Eipä tässä osaa enää mitään sanoa. Kaikkesi yritit, enempää ei voinut tehdä. Jaksamista nyt sinne surun keskellä.

Varmasti teit kaikkesi poikasten ja Wivianin eteen. Suoraan sanoen itse olisin aika varmasti luovuttanut... Noin pienenä kun joutuu adoptoimaan on mahkut tosi pienet. Voimia kovasti!!

Olin viikonlopun poissa ja kamalaa oli lukea tämä tapahtumaketju :'(
Voimia ja jaksamista teille!

Jaksamista sinne!Ikävää että kävi näin Matotaivaassa on nyt kaikilla palleroilla kuitenkin hyvä olla.

Voi itku.. Osanottoja ja jaksamista sinne!

Ei tuollaiseen tilanteeseen löydy sanoja Tosi surullista, lisää siilejä piti tulla ja kaikki menivätkin kerralla. Voimia!