Re: Pikkupuiston piikkipallojen kuulumisia
Lähetetty: 14 Syys 2012, 12:30Onpas tämä alue hiljentynyt.. Moni Murun sisaruksista lienee jo siirtynyt matoisammille maille enkäpä tiedä lukeeko tätä keskustelua enää kukaan, mutta kirjoittelen silti meidän kuulumiset. Surullisilla mielin ilmoitan, että Muru siirtyi eilen matoisammille maille 
Vanhan neidin kävely alkoi olla vaappuvaa viime viikon lopulla ja huomasimme, ettei pyörääkään oltu käytetty vähään aikaan. Ruokakin maistui huonosti. Maanantaiksi saimme ajan HauMauhun Pilvi Lassilalle, joka epäili Murulla jotain rakenteellista kulumaa (välilevyn rappeuma tmv.) ja määräsi tulehduskipulääkekuurin. Valitettavasti Murun vointi vain huononi eikä ruokakaan maistunut. Kävely paheni entisestään ja viimeisenä iltana Muru ei pysynyt enää pystyssä lainkaan. Viimeisenä yönään Muru makasi kyljellään ja viipotti jaloillaan menemään kuin olisi juoksupyörässä ollut. Aamulla Muru ei malttanut käydä nukkumaan ollenkaan vaan juokseminen jatkui. Hengitys kuulosti hankalalta ja välillä se itki hiljaa. Surullisin mielin vein sen aamupäivällä lopetettavaksi, sillä muuta vaihtoehtoa en enää nähnyt. Eviraan emme halunneet Murua lähettää, pitäisin todennäköisimpänä vaihtoehtona, että pahanlaatuiset kasvaimet olivat uusineet esim. aivoissa tai jossain sisäelimissä niin että painoivat hermoja. Muru ei selkeästi viimeisinä päivinään pystynyt tekemään mitä olisi halunnut (jalat eivät totelleet) ja jalatkin menivät ihan ristiin. Eilen illalla hautasimme Murun kyynelsilmin.
Vaikka päällimmäisenä on nyt ikävä ja suru, muistelemme lämmöllä kaikkia niitä hetkiä, jotka Murun kanssa saimme viettää. Nyt ei ole enää kipua ja kärsimystä. Ihmeen pitkään jaksoi vanha neiti porskuttaa kun eli vielä yli vuoden niiden pahanlaatuisten kasvainten poiston jälkeen. Siinä välissä Muru ehti käydä myös poistamassa muutaman hampaan. Eläinlääkärit jaksoivat aina kehua Murun pirteyttä ja hyvää käytöstä. Erityiskiitosta Muru sai hammaskalustostaan, jota useampi eläinlääkäri kehui siisteimmiksi hampaiksi mitä tuon ikäisellä siilillä oli nähnyt. Muru ehti elää 4,5 hyvää vuotta, joista se nautti täysin siemauksin.
Lepää rauhassa, Muru-rakas<3
Vanhan neidin kävely alkoi olla vaappuvaa viime viikon lopulla ja huomasimme, ettei pyörääkään oltu käytetty vähään aikaan. Ruokakin maistui huonosti. Maanantaiksi saimme ajan HauMauhun Pilvi Lassilalle, joka epäili Murulla jotain rakenteellista kulumaa (välilevyn rappeuma tmv.) ja määräsi tulehduskipulääkekuurin. Valitettavasti Murun vointi vain huononi eikä ruokakaan maistunut. Kävely paheni entisestään ja viimeisenä iltana Muru ei pysynyt enää pystyssä lainkaan. Viimeisenä yönään Muru makasi kyljellään ja viipotti jaloillaan menemään kuin olisi juoksupyörässä ollut. Aamulla Muru ei malttanut käydä nukkumaan ollenkaan vaan juokseminen jatkui. Hengitys kuulosti hankalalta ja välillä se itki hiljaa. Surullisin mielin vein sen aamupäivällä lopetettavaksi, sillä muuta vaihtoehtoa en enää nähnyt. Eviraan emme halunneet Murua lähettää, pitäisin todennäköisimpänä vaihtoehtona, että pahanlaatuiset kasvaimet olivat uusineet esim. aivoissa tai jossain sisäelimissä niin että painoivat hermoja. Muru ei selkeästi viimeisinä päivinään pystynyt tekemään mitä olisi halunnut (jalat eivät totelleet) ja jalatkin menivät ihan ristiin. Eilen illalla hautasimme Murun kyynelsilmin.
Vaikka päällimmäisenä on nyt ikävä ja suru, muistelemme lämmöllä kaikkia niitä hetkiä, jotka Murun kanssa saimme viettää. Nyt ei ole enää kipua ja kärsimystä. Ihmeen pitkään jaksoi vanha neiti porskuttaa kun eli vielä yli vuoden niiden pahanlaatuisten kasvainten poiston jälkeen. Siinä välissä Muru ehti käydä myös poistamassa muutaman hampaan. Eläinlääkärit jaksoivat aina kehua Murun pirteyttä ja hyvää käytöstä. Erityiskiitosta Muru sai hammaskalustostaan, jota useampi eläinlääkäri kehui siisteimmiksi hampaiksi mitä tuon ikäisellä siilillä oli nähnyt. Muru ehti elää 4,5 hyvää vuotta, joista se nautti täysin siemauksin.
Lepää rauhassa, Muru-rakas<3