Hei kaikki Siiliyhdistyksen jäsenet!
Jäsenmaksukirjeet on nyt lähetetty kaikille. Olethan meihin sähköpostitse yhteydessä jos kirjettä ei ala kuulumaan (suomensiiliyhdistys@gmail.com)
Muistathan myös päivittää mahdolliset yhteystietojen muutokset meille, esim. osoitteen muutos, uusi sähköposti yms.
Mukavaa kevään jatkoa kaikille !
Tervetuloa tutustumaan siileihin Jyväskylän Paviljonkiin 24.-25.3.! Lisätietoa tapahtumasta: http://kids-pets.fi/
Vuosikokous pidettiin 10.3.2018 ja uuteen hallitukseen valittiin Jenni Eräjärvi, Aino Koskimies, Minna Madsen, Marja Pihkala, Nelli Raskangas, Johanna Muurinen ja Janna Laukkanen.
Tervetuloa Suomen Siiliyhdistyksen vuosikokoukseen!
Suomen Siiliyhdistys ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 10.3.2018 kello 12.00 Ravintola Selman kabinetissa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 22, Tampere.
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään vuoden 2017 tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Valitaan hallituksen 2018 jäsenet
8. Vahvistetaan vuoden 2018 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
9. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
10. Muut asiat
Kokouspaikasta johtuen jäsenten ei suositella ottavan mukaansa omia siilejään.
Olisi ystävällistä, jos ilmoittaisit osallistumisestasi 28.2.2018 mennessä sähköpostitse yhdistykselle osoitteeseen suomensiiliyhdistys@gmail.com, jotta osaamme varata sopivan määrän tarjoiluja.
Vuosikokouksessa voi äänestää myös valtakirjalla, jos kukaan jäsenistämme ei sitä kiellä. Mikäli yksikin jäsen ilmoittaa ennen vuosikokouksen alkua, ettei hän hyväksy valtakirjalla annettuja ääniä, ei valtakirjaääniä voida käyttää. Jos vastustat valtakirjojen käyttöä, otathan yhteyttä hallituksen jäseniin.
Ehdokkaaksi hallitukseen voit ilmoittautua osoitteessa suomensiiliyhdistys@gmail.com.
Ehdokkaat: Jenni Eräjärvi, Aino Koskimies, Minna Madsen, Marja Pihkala, Nelli Raskangas, Johanna Muurinen ja Janna Laukkanen.
Tervetuloa!
WHS eli Wobbly Hedgehog Syndrome on siileillä tavattava vakava sairaus, jonka oirekuvaan kuuluvat neurologiset muutokset, kuten kaatuilu, horjuva kävely, raajojen toimimattomuus ja asteittainen tasapainon heikkous takaraajoista lähtien. Oireita voi esiintyä myös vain toisen kyljen puolella, jolloin siilin on vaikea pysyä pystyssä ja se voi olla myös haluton liikkumaan. Ensimmäisten oireiden ilmaannuttua taudin kehitys voi kestää tapauskohtaisesti viikkoja, kuukausia tai jopa yli vuoden, mutta lopulta sairaus johtaa aina täydelliseen halvaantumiseen ja kuolemaan. WHS:aan ei tunneta parannuskeinoa, mutta hyvällä hoidolla ja oikealla ravinnolla sairastuneen elämänlaatua voidaan parantaa sekä elinikää jossain määrin pidentää. Useimmiten sairastuneelle siilille katsotaan kuitenkin armollisimmaksi eutanasia ennen luonnollista kuolemaa, koska oireet ovat varsinkin loppua kohden hyvin rajuja. WHS puhkeaa tavallisesti siilin ollessa 18–24 kk ikäinen, mutta sitä on tavattu sekä nuoremmilla että huomattavasti vanhemmilla yksilöillä.
Sairauden syntymekanismia tai aiheuttajaa ei tunneta, mutta näytön perusteella alttius sille on perinnöllistä. Suomen siilirekisteriin koottujen suku- ja sairaustietojen perusteella WHS pystyy periytymään myös piilevänä, eli siili pystyy sitä periyttämään itse sairastumatta. Rekisterin tiedot lisäksi puoltavat sairauden vahvaa perinnöllisyyttä, sillä Evirassa varmennettujen WHS-diagnoosin saaneiden siilien taustalta löytyy pääsääntöisesti sukulaisuussuhde. Lisäksi näistä samoista suvuista, joista varmennettuja diagnooseja on saatu, löytyy huomattavissa määrin yksilöitä, joilla oirekuvan perusteella voidaan epäillä sairautta, mutta joiden kuolinsyytä ei ole Evirassa varmennettu. On hyvä painottaa, että tapauksissa, joissa WHS on löydetty aiemmin ”puhtaasta” suvusta, on kyseessä ollut joitain poikkeuksia lukuun ottamatta suku, jonka rekisteritiedot ovat puutteelliset.
Koska kaikkia WHS-epäilyjä ei tutkita tai tiedot eivät edes tule rekisteriin asti, ei tiedetä, kuinka paljon sairautta todellisuudessa esiintyy. Todennäköisesti sairastuneita on enemmän ja sairauden sukusidonnaisuus vahvempi, kuin mitä rekisteritietojen perusteella pystytään sanomaan. WHS:aa voidaankin pitää nimenomaan sukurasitteena. Sen puhkeamiseen on epäilty vaikuttavan mm. virusinfektiot ja vääränlainen ravinto, mutta alttius siihen on kiistatta perinnöllinen. Pohjois-Amerikassa on tutkittu WHS:aa esiintyvän n. 10 %:lla siileistä ja nimenomaan sukusidonnaisesti (Association of Exotic Mammal Veterinarians, 2006).
Myös jotkut muut sairaudet voivat aiheuttaa siilillä WHS:lle tyypillisiä neurologisia oireita ja WHS-diagnoosi voidaankin varmentaa vasta kuoleman jälkeen tehtävässä patologisessa tutkimuksessa. Koska WHS vaikuttaisi olevan perinnöllinen, on siilikannan terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeää tutkia ja varmentaa kuolinsyy patologisessa tutkimuksessa, jos pienikin epäily WHS:sta on olemassa, sekä ilmoittaa siitä siilirekisteriin. Vain sillä sairauden kantajat voidaan jäljittää ja sulkea pois kasvatuksesta.
Jalostuksellisesti ajatellen siilikannan tulevaisuus ja WHS:n kitkeminen kasvatuslinjoista on kasvattajien vastuulla. Suomessa siilejä ja sukuhaaroja on nykyään niin paljon, että WHS-sukuiset siilit voi huoletta jättää kasvatuksesta ilman, että geenipooli merkittävästi kaventuisi. Suomen Siiliyhdistyksen hyväksymät rekisteröidyt kasvattajat pääsevät katsomaan siilirekisteriin merkittyjä suku- ja sairaustietoja sekä ovat myös sitoutuneet toiminnallaan ehkäisemään perinnöllisten sairauksien jatkumista Suomen siilikannassa. Myös yhdistyksen ulkopuolisilla kasvattajilla on mahdollisuus saada siilejään koskevia suku- ja sairaustietoja rekisteristä pyytämällä, mutta heillä ei ole velvollisuutta jättää WHS:aa tai muuta perinnöllistä sairautta kantavaa siiliä pois kasvatuksesta. Yhdistys ei myöskään pysty valvomaan muiden kuin hyväksymiensä kasvattajien toimintaa, saati puuttumaan siihen. Siten ostamalla siilin muualta kuin yhdistyksen hyväksymältä kasvattajalta jää ostajan vastuulle selvittää siilin suvussa esiintyvät perinnölliset sairaudet. Myös ostajan on mahdollista saada siilin sukua koskevia sairaustietoja rekisteristä pyytämällä, mutta yhdistyksen ulkopuolisilla kasvattajilla ei ole velvollisuutta rekisteröidä siilejään, joten mitään rekisteritietoja siilistä ei välttämättä löydy.
(lähteet http://www.hedgehogwelfare.org/newsletters/volume29_1.pdf,
http://www.suomensiiliyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/02/WHSposteri2012.pdf
http://www.suomensiiliyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/02/WHS-artikkeli-2006.pdf
Huom! Jos siilisi kuolee tai lopetetaan, pyydämme aina ilmoittamaan asiasta yhdistykselle oli kuolinsyy mikä tahansa ja vaikka kuolinsyytä ei olisi tiedossakaan. Siilirekisterin ylläpitämisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että siellä on ajantasaiset tiedot Suomen lemmikkisiileistä. Näin rekisteri palvelee parhaiten tutkimusta ja kasvatusta. WHS-epäilyissä katso myös Jäsenyys-sivu ruumiinavauksen avustusmaksun osalta.
Pyydämme laittamaan lisätiedot ja kyselyt sähköpostilla suomensiiliyhdistys(at)gmail.com.
Yhdistys on luonut FBhen oman keskusteluryhmän, johon voivat liittyä kaikki siilien ystävät. Ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen liittyäkseen ja osallistuakseen.
Tänne voit siis laittaa kuvia ja kertoa tarinoita ja mikä miltäsi askarruttaakin, yritämme vastata mahdollisimman nopeasti ja niin hyvin kuin osaamme. (Yhdistyksen oma keskustelupalsta ei tule kuitenkaan poistumaan.)
Siiliharrastajat https://www.facebook.com/groups/173952066546877/
Nyt on vuoden 2018 siilikalenterit tulleet myyntiin!
Tilaa nyt omaksesi tai vaikkapa pukin konttiin. Hinta Siiliyhdistyksen jäsenille 13 €, muille 15 € (+postimaksu). Tilaukset suomensiiliyhdistys@gmail.com.
Siiliyhdistyksen perinteiset jo 15 vuotta juhlitut Tuff Tuff -bileet pidetään tänä vuonna 28.10. klo 13.00-17.00 Lamminpään Seurantalolla: Vuorentaustantie 4, 33420 Tampere.
Näyttely alkaa kello 13.30. Tuomareina toimivat Marianne Kestilä ja Katriina Slotte.
Tiedossa mm. mukavaa yhdessäoloa ja seurustelua siilistien ja siilien kesken. Tuffareiden valokuvauspisteessä on mahdollista otattaa kuvia siileistä, ja tiedossa on myös muuta hauskaa ohjelmaa, kuten arpajaiset. Myyntipisteessä voi shoppailla jäsentuotteita, kuten uunituoretta siilikalenteria vuodelle 2018. Muistathan varata käteistä mukaan, sillä pankkikortit eivät valitettavasti käy.
Jäsenperheille (jäsenyys on aina perhekohtainen) osallistuminen Tuffareille on maksutonta. Tule juhlimaan yhdistyksen 15-vuotistaivalta yhdessä siili(e)si kanssa tai ilman siiliä! Mukaan on myös mahdollista ottaa kuljettaja tai yhdistykseen kuulumaton seuralainen, jolta kuitenkin peritään 5 € sisäänpääsymaksu. Ilmoitathan myös hänet etukäteen, jotta osaamme mitoittaa kahvitarjoilut sopivaksi.
Voit ilmoittaa siilisi näyttelyyn Tuffareille ilmoittautumisen yhteydessä tai paikan päällä. Ilmoittautumisia paikan päällä otetaan vastaan heti kello 13.00 alkaen. Suosittelemme kuitenkin lämpimästi, että näyttelyyn ilmoittauduttaisiin jo ennakkoon (jolloin voimme täyttää lomakkeen valmiiksi annetuilla tiedoilla). Siksi siilinäyttelyyn osallistumisesta veloitetaankin jäseniltä ennakkoon ilmoittautuessa 5 € / siili, mutta paikan päällä ilmoittautuessa 7 € / siili.
Sähköposti kutsussa tarkemmat ohjeet ilmoittautumiseen. Jos olet jäsen, etkä ole saanut sähköpostia – ota yhteyttä ja korjataan asia 🙂
Ilmoittautumiset Tuffareille sähköpostitse (suomensiiliyhdistys(at)gmail.com) viimeistään to 12.10. mennessä.
Tervetuloa!!
Jälleen kerran syksy saapuu ja keräämme kuvamateriaalia vuotuiseen siilikalenteriimme.
Lähetä kuva/kuvat osoitteeseen suomensiiliyhdistys(at)gmail.com 30.9. mennessä. Yhdistyksen hallitus valitsee kalenterissa julkaistavat kuvat. Laita kuvien yhteyteen siilin nimi, siilin omistajan nimi ja valokuvaajan nimi.
Tässä vielä ohjeistusta:
– Kuvien tulee olla tarkkoja ja leveyden noin 2000 pikseliä. Suurempi koko käy myös erittäin hyvin. Joissakin kameroissa tosin suurin mahdollinen kuvan leveys on vain 1600 pikseliä, joka ei välttämättä riitä. Nyrkkisääntö: tarpeeksi suuren kuvan saat käyttämällä digikameran suurinta kokoasetusta.
– Siilin omistajan täytyy olla yhdistyksen jäsen (kuvaajan ei tarvitse olla)
– Kuvien tulee olla sähköisessä muodossa, mieluiten JGP, TIFF tai PNG. Digikamerat tallentavat ilman erityisasetuksia suoraan JPG-muotoon.
– Muista pyytää kuvan ottajalta lupa kuvan julkaisuun
– Kannattaa myös miettiä kuvan asettelua ja valoituista. Kovin tummia kuvia emme voi käsitellä tarpeeksi hyviksi. Ulkona otettuna kuvan valo on ainakin hyvä. Myös taustaa kannattaa miettiä. Eli mieti, miltä kalenterikuvat yleensä näyttävät, ja voit käyttää rekvisiittaa tai asetella esineet ja asiat nätisti. Kalenteriin tulee aina vaaka kuvat.
– Voimme rajata ja parantaa jonkin verran kuvan laatua. Tähän tarvitsemme oikeudet kuvan ottajalta, eli kun lähetät kuvan, luovutat meille myös kuvan julkaisu- ja muokkausoikeuden.
Olemme iloksemme saaneet Porvoosta uuden kasvattajan, Juanita Blåfieldin.
Hän kasvattaa nimellä SY Kotten.
Tervetuloa Juanita. Paljon onnea ja menestystä pikkuisten piikkinuttujen kasvattamiseen!
