Suomen Siiliyhdistys

Osanottoja!

Urhopurhis on parantunut hyvin, ihoon on kasvanut jo suurin osa karvoistakin takasin. Urho antoi hyvin rasvata ja hoivata, ja päästiin aika helpolla.

Voi Urhista! Hienoa, että on parantumaan päin

<em>Siililläni on suuri paise kaulassa. Vietin eläinlääkärillä lähes kaksi tuntia, mutta lopulta nukutuskaasu vähän rauhoitti, ja patti saatiin ohutneulanäytteen avulla tunnistettua paiseeksi. Se on niin kova, että aluksi pelättiin pahinta. Siili on nyt ollut viikon antibioottikuurilla, joka jatkuu vielä saman verran. Olen saanut hyvin annettua ruiskulla lääkkeen suoraan suuhun.

Paise vain ei suostu millään puhkeamaan. Eläinlääkäri sanoi, että joskus paiseet katoavat kuurin aikana, mutta virallisesti paiseen täytyy puhjeta tyhjentyäkseen ja parantuakseen. Yritin tänään kirurkiveitsellä tehdä pienen reiän kohtaan, joka näyttää menneen kuolioon (normaalia, tästä kohden paiseen pitäisi puhjeta), mutta taisin olla liian varovainen, sillä en saanut aikaan minkäänlaista haavaa. Iho tuntui aika jäntevältä.

Nyt vain mietityttää, että lähteeköhän tuo paranemaan ilman että paise puhkaistaan..</em>
Meillä nyt sama tilanne - oli paise leuassa, eilen oli eläinlääkäri. Seuraavaksi viikon antibioottikuuri ja toivon vaan, että tepsii...

Meidän ihana Max Tuffenpoika täyttää muutaman päivän päästä kunnioitettavat 6,5 vuotta. Tähän saakka poika on ollut aina terve. Vaan pari päivää sitten huomasin suureksi surukseni, että sen toinen ylähuuli on turvonnut tosi paljon. Joka ikinen päivä olen aina pitänyt tapanani tarkastaa, että kaikki on eläimillämme kunnossa, joten en voi kuin ihmetellä, kuinka lähes pikkusormen kokoinen kova patti oli yhtäkkiä ilmestynyt Maxille. Se on ilmestynyt todellakin aivan kuin tyhjästä.

Patista huolimatta Max syö vielä aivan samalla ruokahalulla kuin aina ennenkin. Poika on myöskin aivan yhtä virkeä ja eläväinen kuin on koko pitkän elämänsä ajan ollut. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että Maxin lähtölaskenta on nyt alkanut. Tuon ikäistä siiliä ei voi enää leikata ja kun sen isä, Tuffe Vaaralan vampyyrikin sairastui 5-vuotiaana suukasvaimeen ja jouduttiin lopettamaan, en jaksa uskoa, että kyseessä olisi vaan harmiton turvotus. Menen ensi viikolla Maxin kanssa eläinlääkäriin, mutta tiedän jo nyt diagnoosin.

Suuressa surussa,
Sirpa

Kävimme tänään Maxin kanssa Raulion Joken vastaanotolla. Vaihtoehtoisia diagnooseja on nyt kaksi: 1) kasvain 2) ienpaise. Max sai antibioottikuurin, jonka pitäisi alkaa vaikuttaa muutamassa päivässä, mikäli kyseessä on paise. Lisäksi poikaan pistettiin kortisonipiikki, koska Johanna kertoi, että kortisoni on joissakin syöpätapauksissa hidastanut kasvaimen kasvua, jopa pienentänyt kasvainta. Luonnollisestikaan kortisoni ei paranna kasvainta, se vaan antaa mahdollisesti lisää aikaa.

Max käyttäytyi lääkärissä niin hurjan hienosti. Antoi tutkia itsensä ilman mitään palloilua tai puhinaa. Lisäksi se oli utelias ja ystävällinen. Poikahan täyttää tänään 6,5, vuotta, joten toivotaan, että synttärilahjaksi saisimme lisää hyviä kuukausia! Raulio muuten sanoi, että Max on hänen potilassiileistään ehdottomasti vanhin Niin ja yllätyksekseni aivan hampaaton!!

Minulla on 3,4 v siili, sain sen joulukuussa ja olen kolmas omistaja. Nyt on jotain vikana, muutaman päivän Hugo oli rapsutellut korviaan aika paljon, antiseptinen aine ja haavavoide eivät auttaneet. Iho ei ole rikki. Maanantaina kun otin Hugon iltapäivällä pesulle, se käveli todella oudosti, mutta luulin että se on vaan uninen. Eilen katselin siilin öisiä tekemisiä, ja kauhistuin tuota kävelyä!!! Se vapisee kävellessään ja näyttää todella vaikealta, välillä jää paikalleen ja horjuu edes takaisin. Kaikesta huolimatta, ruoka maistui, vettä meni, suolisto toimii, juoksupyörässäkin vietti paljon aikaa. Niin, ja tuohon siis liittyy se jatkuva korvien raapiminen. Soitan tänään kaikki mahdolliset eläinlääkärit läpi, että päästään illalla vastaanotolle.

Hugolla on molemmissa korvissa korvatulehdus, en muistanut kysyä mikä sen on voinut aiheuttaa. Antibioottikuuri saatiin 10 päiväksi, toivottavasti tehoaa mahd. pian.

Kysyisin, miten paljon siili tarvitsee vuorokaudessa vettä? Huomasin, että ensimmäisenä antibiootti-päivänä vesiastiasta ei ollut mennyt melkein yhtään vettä, eilen annoin iltapäivällä n. 2 ml ruiskulla suuhun, ja ruuat sekoitin veteen velliksi (kaikki meni). Minkälaisia määriä vettä voi antaa ruiskulla kerralla?

Hei voisiko joku kertoa, kuinka kauan kävelyongelmat jatkuu korvatulehduksen jälkeen? 7. päivä antibioottikuuria menossa, kävely on yhä vaappuvaa/siili kaatuilee kyljelle.Korvien rapsutus loppui kuurin 2. päivänä.

Päivittelen tänne korvatulehdus-potilaani kuulumisia. Nyt on 2 antibioottikuuria + kortisonipiikki takana, kävely oli ehtinyt pahentua jo ensimmäisen kuurin aikana niin paljon, että siili liikkuu lähinnä möyrimällä matomaisesti. Jostain syystä ei käytä toista etujalkaa ollenkaan. Olen itkenyt koko viikon ja nukkunut 3-4 tuntia yössä. Siili syö vain jos avustaa (laittaa ruuat nenän eteen tai syöttää ruiskulla). Ihmeellistä on myös se, ettei viihdy pesämökissään, tosin syynä voi olla se, ettei pääse sinne kun etujalat on niin heikossa kunnossa. Olen laittanut sille mukavan fleecekasan ja litteän siililelun tyynyksi missä pieni "pappa" nukkuu.
Ja mikä kamalinta, kortisonipiikin jälkeen siilillä alkoi epilepsialta näyttävät kouristuskohtaukset - siili möyrii selällään, naamalla irvistys, ja näitä tulee monta päivässä. Se ei myöskään nuku päivällä niin paljoa - nukkuu tasaisesti päivällä ja yöllä. Eilen loppui toinen antibioottikuuri, seuraan vielä tänään ja sitten tarkempiin tutkimuksiin. Pelottaa vaan niin saakelisti että joudun luopumaan Rakkaasta Hänestä on tullut oikea sylisiili sairastelun myötä - selvästi tykkää paljon enemmän olla sylissä kuin häkissä, vaikka joskus tuhiseekin. En ikinä uskonut että joku korvatulehdus aiheuttaisi näin vakavia oireita. Anteeksi tämä pitkä avaus, tässä on vaan käynyt niin, että olen aivan yksin tämän elämäni rankimman asian kanssa - sukulaiset ja ystävät eivät tietenkään ymmärrä, miten voin olla näin huolissani, "sehän on vain eläin". Poikaystävälle sattui ikävästi työmatka juuri tähän aikaan... Tuntuu että yksi ihminen ei vaan riitä kestämään tätä tuskaa..

olen kirjoitellut tänne aiemmin Hannes-siilistäni jolla oli myös paha tulehdus molemmissa sisäkorvissa. Tulehdus kerkes mennä tosi pahaks kun ei päästy heti asiantuntevalle lääkärille ja saatiin vääränlaista antibioottia. Hannes oli tosi kipeä, makas vaan sylissä kans ja ryömi eteenpäin kun ei tasapaino toiminu. Sit kun saatiin hyvä antibiootti niin Hannes selvästi parani mutta kävellä ei enää alkanu. Etujaloille ei varannut ollenkaan. Hannes söi 5 antibioottikuuria eikä mitään muutosta tapahtunut ton liikkumisen suhteen, ei se kuitenkaan enää sairaalta vaikuttanu. Sit päästiin yhdelle hyvälle siililääkärille joka totesi heti että korvatulehdus on parantunut mutta pitkän sairastamisen takia etujalat on ihan voimattomat ja niitä piti sit alkaa jumppaamaan! Siitä alkokin sit nopee toipuminen ja kesän jälkeen Hannes taas käveli vaikkakin vähän huojuvasti. Nyt tästä on aikaa noin vuosi ja Hannes on lähes normaali, pikkusen huojuen kävelee kuitenkin vieläkin ja kaatuu välillä toiselle kyljelle. Käytiin noin kuukausi sitten tuolla samalla lääkärillä niin hän sanoi että luultavasti sille on tullut korvatulehduksen seurauksena tasapainohäiriö mutta totesi Hanneksen olevan erittäin pirteä ja hyväkuntoinen siili siitä huolimatta eli se ei näytä kärsivän siitä mitenkään. Kerran Hannes oksensi ja lääkäri sanoi että se johtuu siitä kun se tasapainoelin on yhteydessä pahoinvointikeskukseen.. Mutta kokeileppa tuota jumppaa, eli kaikkee mitä vaan keksit mistä vois olla hyötyä, mää esim. kävelytin Hannesta sillain et tuin sen verran kun se tarvi apua ja sit liikuttelin niitä jalkoja kun se makas selälleen sylissä. Koitahan jaksella, ja toivottavasti tästä on apua!

Niin ja lisäys vielä, mulle voit laittaa sähköpostia nannu_89@msn.com
jos haluat lisää tietoo.

Omistan pian kolme vuotta täyttävän afrikkalaisen kääpiösiilin ja viime aikoina olen huomannut muutoksia mm. kakan koostumuksessa ja syömisessä sekä suussa. Siili kyllä pystyy syömään ja nielemään kunnolla ja kakka tulee normaalisti, se on pirteä, nokka ei valu ja silmät ovat kirkkaat, juokseminen on jäänyt vähiin, mutta monena iltana kakan seassa on ollut sulamattomia madonpalasia, joita ei ennen ole ollut. Lisäksi vaikuttaa siltä, että siili ei saa kunnolla suutaan kiinni; se pitelee sitä auki koko ajan ja suusta erittyy jatkuvasti kuolaa joka kuivuu sitten suupielen karvoihin kiinni. Se maiskuttaa koko ajan suutaan ihan kuin yrittäisi kakistella jotain ulos mutta mitään ei tule. Osaisiko joku kertoa missä vika tai onko muilla kokemuksia tämmöisestä? Ajattelin huomenna kuitenkin joka tapauksessa soittaa eläinlääkärille ja varata ajan, jotta saataisiin jonkinlainen selitys tälle

Tarkistakaa ihmeessä suu, jotta onko sinne hampaiden väliin jäänyt jotain ruokaa, tai kitalakeen kiilautunut? Tuo suun aukipitäminen voisi viitata johonkin sellaiseen.