Muru 8.11.2007-14.11.2010
Lähetetty: 18 Marras 2010, 14:36Rakas murumme nukkui pois isänpäivänä 14.11.2010
Muru ei ollut syönyt ruokaansa la-su välisenä yönä ja siitä sitten huomasin ettei kaikki ollut kohdallaan. Muru oli omassa kaapissaan eikä pysynyt pystyssä horjui kovasti. Otin murun lattialla ja peittelin lämpimän fleecen alle ja soitin eläinlääkärille Ranualle. Neuvoi antamaan hunajavettä ja sitä sitten vähän annettiin. Olo ei kuitenkaan pienellä näyttänyt paranevan ja Ei sitten ollu järkeä sitä Ranualle lähteä viemään eläinlääkärille. Asutaan siis Rovaniemellä. Sitten laitoin murun pimeään paikkaan ja laitoin matalareunaisen vesikupin ja lämmikettä siihen. Aloin sitten vielä soittamaan eläinlääkärille niin sinne oman fllecen sisään oli pikkuinen kuollut ja vertakin oli vesikuppiin valunut. Kauhea ikävä on nyt meillä pientä, mutta nyt pääsi meidän pallero taivaalle...
Kopsasin tämän kanuiin runon näiltä sivuilta ja toivon, ettei se ketään haittaisi.
Tummuessa illan,
luona sateenkaarisillan,
kun auringon ensisäteet taipuu,
niin moni siili uneen vaipuu.
On yön leikit jäänet taa,
ne onnellisna nukahtaa.
Nähden unta ystävistä,
perheistä ja hetkistä yhteisistä.
Odottaen sitä iltaa tummenevaa,
kun jälleen yhdessä leikkien touhuta saa.
Ikävä ei koskaan lakkaa on opittava vaan elämään sen kanssa.
Muru ei ollut syönyt ruokaansa la-su välisenä yönä ja siitä sitten huomasin ettei kaikki ollut kohdallaan. Muru oli omassa kaapissaan eikä pysynyt pystyssä horjui kovasti. Otin murun lattialla ja peittelin lämpimän fleecen alle ja soitin eläinlääkärille Ranualle. Neuvoi antamaan hunajavettä ja sitä sitten vähän annettiin. Olo ei kuitenkaan pienellä näyttänyt paranevan ja Ei sitten ollu järkeä sitä Ranualle lähteä viemään eläinlääkärille. Asutaan siis Rovaniemellä. Sitten laitoin murun pimeään paikkaan ja laitoin matalareunaisen vesikupin ja lämmikettä siihen. Aloin sitten vielä soittamaan eläinlääkärille niin sinne oman fllecen sisään oli pikkuinen kuollut ja vertakin oli vesikuppiin valunut. Kauhea ikävä on nyt meillä pientä, mutta nyt pääsi meidän pallero taivaalle...
Kopsasin tämän kanuiin runon näiltä sivuilta ja toivon, ettei se ketään haittaisi.
Tummuessa illan,
luona sateenkaarisillan,
kun auringon ensisäteet taipuu,
niin moni siili uneen vaipuu.
On yön leikit jäänet taa,
ne onnellisna nukahtaa.
Nähden unta ystävistä,
perheistä ja hetkistä yhteisistä.
Odottaen sitä iltaa tummenevaa,
kun jälleen yhdessä leikkien touhuta saa.
Ikävä ei koskaan lakkaa on opittava vaan elämään sen kanssa.